Kemianteollisuuden tavaravienti oli 15,8 miljardia euroa vuonna 2025. Tämä oli 21 % Suomen tavaraviennistä.
Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi (2,6 mrd.) ja Yhdysvallat (1,8 mrd.).
Kemianteollisuuden tavaravienti oli 15,8 miljardia euroa vuonna 2025. Tämä oli 21 % Suomen tavaraviennistä.
Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi (2,6 mrd.) ja Yhdysvallat (1,8 mrd.).
FT: Investoinnit Euroopan kemianteollisuuteen tippuivat yli 80 % vuonna 2025. Kuvituskuvana BASF:n kemiantehdas Mannheimissa.
Financial Times kirjoittaa (Keski-)Euroopan kemianteollisuuden erittäin hankalasta tilanteesta.
Kapasiteetista kiinni 9 % muutamassa vuodessa; tehtaita suljettu 70 kpl.
Keskeisin syy on energiakustannusten heikentämä kilpailukyky - tuotanto on Euroopan ulkopuolella kannattavampaa.
Poimintoja HS-Vieraskynästä:
Kiina myy teollisuustuotteita samoilla hinnoilla kuin 2010-luvun lopussa.
IMF:n arvion mukaan Kiinan yritystuet 4,4 % BKT:sta.
Eri maat asettaneet kiinalaisille tuotteille 256 polkumyyntitullia vuoden 2020 jälkeen.
www.hs.fi/paakirjoituk...
Miksi kemianteollisuuden tuotantoindeksi sojottaa kaakkoon, mutta 45 % alan yrityksistä kertoo tilanteensa olevan huono?
Lyhyt vastaus: lääketeollisuus.
Tarkemmat huomiot blogitekstissä:
www.kemianteollisuus.fi/kemianteolli...
Julkaisimme hiljattain väestöennustemuistion ja stokastisen väestöennusteen AIKASARJAT. Tässä ketjussa on 10 kuvaa väestöstä, jotka tiivistävät muistion havaintoja ja taustoittavat aihetta.
🧵 1/12
www.sitra.fi/julkaisut/su...
Kuluttajien luottamus on ollut 37 kuukautta pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Finanssikriisissä selvittiin 20 kuukaudella.
2010-luvun alkupuolella luottamus oli myös matalalla. Tuolloin 60 kuukauden ajanjaksolle osui 56 kuukautta, jolloin jäätiin keskiarvon alle.
Suomessa miesten työttömyysaste oli tammikuussa EU-maiden korkein.
Miesten työttömyys Suomessa tammikuussa kausitasoittamattomana 10,2 %, kausitasoitettuna 9,8 % ja trendilukuna 9,4 %.
Kemianteollisuuden tavaravienti oli 14,9 miljardia euroa vuonna 2024. Tämä oli 21 % Suomen tavaraviennistä.
Suurimmat vientimaat olivat Yhdysvallat (2,7 mrd.) ja Ruotsi (2,2 mrd.).
Bluuttauksen muotoilu toki kärjistävä. Emme tiedä mitä tuottavuuskasvu olisi ilman toimistotyöntekijöiden panosta (mm. tki). Tai vastaako aiempaa useampi suomeen sijoittunut toimihenkilö ulkomaantoiminnoista.
Selkää on kuitenkin, että toimistotyöntekijöiden määrä on kasvanut suhteessa tuotantoon.
Miksi tuottavuus ei ole kasvanut teollisuudessa?
Koska yhä useampi teollisuuden työntekijä tekee toimistotyötä.
Mikäli tuottavuutta mitattaisiin tuotannon työntekijöiden tehtyjä tunteja kohden, se olisi kasvanut 18 % vuodesta 2006.
Vähentynyt kysyntä, tuontirajoitukset ja jalostustoimintaa koskeva sääntely ovat Kaliforniassa johtaneet siihen, että bensaa on saatavilla markkinaehtoisesti liian vähän.
Osavaltio pohtii öljynjalostamoiden omistajaksi ryhtymistä.
www.latimes.com/environment/...
Palkoista puhuttaessa inflaation huomioiminen kuuluu asiaan, mutta yritysten voittoja ja osinkoja käsitellään turhan usein ikään kuin inflaatiota ei olisi olemassa.
Helsingin pörssin osingoista puhuttaessa vähemmälle huomiolle on jäänyt, että vuosi 2025 on inflaatio huomioiden huonoin osinkovuosi sitten vuoden 2013 (pl. koronavuosi 2020).
Tuo keikka jäi mieleen hyväntuulisena ja leppoisana tapahtumana. Samana syksynä vaihdossa Kanadassa ja pari halifaxlaista kaveria kuskasi katsomaan kuuluisaa majakkaa ja miten hyvältä Sprawl II autossa kuulostikaan!
Veroaste Kiinassa on muuten noin 20 % (vrt. Suomi 42 %).
Mahdollisille elvytystoimille siis budjettirajoitteita.
Kiinalla toki varallisuutta valtion sijoitusrahastossa (1,3 biljoonaa dollaria), sosiaaliturvarahastossa (0,5 bilj.) ja keskuspankin valuuttareserveissä (3,2 bilj.), joskin näillä lähtökohtaisesti muita tarkoituksia.
Kiinan julkinen talous pinteessä. Valtion budjettivaje 4 % BKT:sta tänä vuonna.
Vaje tätäkin suurempi, jos huomioidaan siirrot valtionyhtiöille (vaje 7 %) ja lainat paikallishallinnolle (vaje 13 %).
Valtion tulot tippuneet mm. maakauppojen vähenemisen johdosta.
Puolestaan EU:n kemikaali- ja kemiantuotteiden tuotannolle USA tärkein vientikohde, ja viennistä sinne 17 % vuonna 2023.
Tulleista tulisi uusi takaisku kalliin energian ja heikon kysynnän kanssa kärvistelevälle alalle.
Alan tuotantomäärät supistuneet kahdessa vuodessa yli 15 %.
USA:n merkitys kemianteollisuudelle on voimistunut viime vuosina, ja nykyisin 14 % viennistä suuntautuu sinne. Kasvua on ollut etenkin lääkkeissä sekä muovi- ja kumituotteissa.
Vaikka valuuttakurssimuutokset voivat pehmentää iskua, alalla ei todellakaan odoteta tulleja innolla.
Suuret on vastuut
Jep, epäsuorien vaikutusten arviointi on haastavaa, ja varmasti mentäisiin yli 100 %, jos kaikille aloille näitä laskettaisiin.
Ylen jutussa käsitellään vain viennin suoria BKT-vaikutuksia. Orpo lienee viitannut myös epäsuoriin, joita ovat mm. palveluiden hankinta, investoinnit ja vientitulojen luoma kysyntä. Kun otetaan epäsuorat mukaan KPMG:n arvion mukaan vientiteollisuuden vaikutus 47 % arvonlisäyksestä vuonna 2021.
Orpo on varmasti tarkoittanut viennin suoria sekä välillisiä vaikutuksia. Ylen jutussa käsitellään vain suoria.
KPMG 2022: "Suhteutettuna Suomen kansantalouteen vuonna 2021 vastaa vientiteollisuuden vaikutus noin 47 % arvonlisäyksestä ja noin 42 %".
cdn.prod.website-files.com/5f44f62ce4d3...
Ylellä on ollut ostovoimajuttuja, joissa talousnäkökulma on jäänyt väliin.
Kerrotaan, että reaalipalkat ovat laskeneet euroalueella 1 % ja Suomessa 2,5 %.
Mukaan olisi sopinut mm. tieto, että euroalueella tuottavuus -0,5 % ja Suomessa -2,0 %.
Muutosprosentit 2024Q3/2021Q1 kuten jutussa.
Pääkkärissä: "Eikä saksalaisen duunarin kokema inflaatiopiikki paljon suomalaisen duunarin piikistä poikennut."
Saksassa hinnat nousseet 23 % ja Suomessa 16 % vuodesta 2020. Toki Suomen oma inflaatiomittari jossa korot mukana nousi 18 %. Eroa jää silti tässä kontekstissa melkoinen määrä.
Jousto 4,4 %, ja kontrolleilla 2,4 %.
Tässä lisäksi ansiotason ja kaupunkikoon välinen yhteys ilman kontrolleja.
Suurissa kaupungeissa tyypillisesti ansaitaan enemmän.
Teollisuuskaupungeissa (Rauma, Tornio, Kotka, ym.) puolestaan isommat ansiot kuin samankokoisissa verrokeissa.
Estimaatit yksityiseltä sektorilta, työssäkäyntialueen mukaan. Kontrolloitu mm. koulutus, ammatti ja toimiala.
Englannissa sukupuolitautitartunnat vähentyneet nuorilla, lisääntyneet yli 64-vuotiailla.