RTP-podcastin jaksossa tartutaan kysymykseen, josta Suomessa on keskusteltu kummallisen vähän: hyvinvointivaltion järjestelmämuutokseen valtavan sopeutuksen seurauksena. Köyhyysasteet ovat kasvaneet jo nyt, mutta mikä tulee olemaan tilanne kaavaillun 8-11 miljardin euron sopeutuksen jälkeen?
Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena keskittyi tänä vuonna julkisen talouden vahvistamiseen. Osassa puheenvuoroista ehdotettiin, että ruuan ALVia voitaisiin korottaa.
Jos näin tehtäisiin, verotus kiristyisi eniten pienituloisilla, joiden toimeentulo on muutenkin heikentynyt viime vuosien aikana.
1/6
Otsikosta poiketen emme ehdota @lauriholappa.bsky.social kanssa omaisuuden myyntiä leikkausten (ja veronkorotusten) välttämiseksi vaan kertaluontoisten investointien rahoittamiseksi pehmentämään sopeutusta, jotta fipo ei kiristyisi ja talouskasvu hyytyisi.
www.hs.fi/politiikka/a...
Viikonloppuna Yleltä ilmestyneestä budjettipäällikön haastattelusta 3 pointtia:
1) Mika Niemelää haastatellaan usein kuin kirjanpitäjää. Häneltä ei juuri koskaan kysytä sopeutusten makrotaloudellisista vaikutuksista. Talouspolitiikka ei ole mitään ynnälaskua eikä tämä argumentaatio ole uskottavaa.
Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x
Tässä ei tietenkään ole mitään uutta BSKY-tyypeille, mutta nyt asia on Mika Koskisenkin tiedossa. Euroaluuen maista Suomi on velkahierarkiassa pohjalla Luxemburgin ja Alankomaiden kanssa, kun rahoitusasemaa mielekkäästi kuvaavalla julkisyhteisöjen nettovelkasuhteella katsotaan.
#talous #politiikka
Olin @mattiylonen.bsky.social ja Alustojen valta -podcastin vieraana keskustelemassa eurooppalaisesta teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta sekä teknologisesta suvereniteetista.
podcasts.apple.com/fi/podcast/t...
Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2
"Richsplaining" on osuva termi kiteyttämään viime viikkojen sosiaaliturvakeskustelua. Mutta miten se kääntyy suomeksi?
Tämä ajankohtainen tutkimus avasi silmiäni siitä, kuinka vähän lopulta tiedämme sosiaaliturvan pitkän aikavälin vaikutuksista.
Tanskassa pakolaisten toimeentulotukileikkaus lisäsi lasten rikollisuutta, ja laski koulutustasoa, kouluarvosanoja, hyvinvointia ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä.
Vaikutusvaltaiset taloustieteelliset mallit tekevät oletuksen, että korkealla työttömyydellä on ainoastaan lyhyen aikavälin vaikutuksia. Mutta kyllähän se tosiasiassa jättää pitkän varjon tulevaisuuteen, jos yhä useampi nuori ei saa jalkaa oven väliin työelämässä. yle.fi/a/74-20209135
Malirannan "rationaaliselle optimismille" on sinällään perusteita – Suomen viennissä ja teknologiayrityksissä on paljon potentiaalia. Mutta niin kuin Jussi sanoo, talouspolitiikka uhkaa tulla väliin kotimarkkinoilla. VM on arvioinut ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi 7-12 miljardia euroa.
Huomattava osa Suomen talouden ongelmista on saatu aikaiseksi vain puhumalla: puhumalla siitä, että ensi kaudella tehdään vielä tätäkin kautta selvästi suuremmat sopeutukset, että sopeutuksia jatketaan "hamaan tappiin" saakka ja viimeksi toteamalla, että eläkkeitä on "pakko leikata". 1/x
Tämähän alleviivaakin @digitaalinenitsenaisyys.fi -aloitteen tarpeellisuutta.
Gallupien perusteella moni toivoo, että leikkauksiin saataisiin taukoa ensi hallituskaudella. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen ja velkajarrulain myötä tiedossa on kuitenkin entistä suurempaa sopeutusta. 10 miljardin euron sopeutuksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on aivan liian kova.
Olen hiukan huolissani siitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan edelleen "rakenteellisista toimista" osana julkisen talouden vahvistamista. EU-sääntöjen mukaista nettomenouraa ei voida kuitenkaan koostaa tällaisista toimenpiteistä, vaan sen on koostuttava tulo- tai menosopeutuksesta. 1/x
Aloitan maaliskuussa @utak.bsky.social’n pääekonomistina.
UTAKissa pääsen keskittymään entistä enemmän finanssipolitiikan optimointiin ja etsimään ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Odotan innolla uusia työtehtäviäni.
Onnittelut @ottokyyronen.bsky.social ja @utak.bsky.social! Korkean tason finanssipolitiikan analyysiä kaivataan juuri tässä ajassa.
utak.fi/otto-kyyrone...
Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Otolla on vahva metodologinen ja talousteoreettinen osaaminen sekä kyky yhdistää tutkimustieto käytännön talouspolitiikkaan. Tervetuloa Otto!
Kannattaa kuunnella Raha, talous ja politiikka -podcastin ihka ensimmäinen live-podcast. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, että normaaliaikojen talouspolitiikka ei toimi jatkuvien kriisien olosuhteissa.
"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä."
Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social
@alajanantti.bsky.social huomauttaa osuvasti, että vaikka politiikan progressiivinen kenttä kritisoi Orpon hallitusta somessa, kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa.
”Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin joiltain osin vahvistaa.”
Juuri tätä ajattelua vastaan aikanaan kirjoitimme Hyvinvointivaltion vastaisku -teoksen (löytyy hyvin varustetuista kirjastoista):
"Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin [...] vahvistaa." Oikein erinomainen kirjoitus @alajanantti.bsky.social:ilta!
Väitän, että politiikan progressiivista kenttää luonnehtii tällä hetkellä silmiinpistävä ponnettomuus hyvinvointivaltion puolustamisessa. Some-kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa, kuten Sipilän hallituksen vastaisten mielenosoitusten aikana. demokraatti.fi/juuri-kukaan...
Suomessa työttömyysaste on kasvanut hallitukauden alkuun verrattuna noin kolmella prosenttiyksiköllä. Samassa ajassa EU-alueen työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja euroalueen työttömyysaste on laskenut. Suomen työttömyyden kasvua selitetään pääasiassa maahanmuutolla. (1/2)
"Yhteisen puolustuskyvyn – ohjuspuolustuksen, satelliittitiedustelun ja raskaan kuljetuskapasiteetin – rakentaminen on näistä kiireellisin... vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja... Yhteisvelka on järkevä rahoitusmalli myös näihin tarpeisiin." @nikoekon.bsky.social
www.hs.fi/paakirjoituk...
Suomen talouden syöksykierre jatkuu. VM.n laskelmilla luvassa on 9–10 miljardin euron nettosopeutus, joka jakautuu joko vain seuraavalle kaudelle tai tälle ja seuraavalle kaudelle. Ongelma 1: Sopeutusten vaikutuksia on aliarvioitu. VM:n käyttämä 0,5-0,6:n fipokerroin on epärealistisen alhainen. 1/x
Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025.
Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin.
1/3
Ensimmäinen arvio kirjastamme on julkaistu! Sampo Varjonen mukaan "Ideat yhteiskuntapolitiikassa (2025) on ensimmäisenä ja ainoana suomenkielisenä ideatutkimusta perusteellisesti kokoavana yleisesityksenä uraauurtava teos." 🙏
journal.fi/poliittinent...
Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?
