Todellisia toimia kyllä, ei näennäistoimia, jotka jarruttavat ilmastonmuutoksen hillintää.
11.03.2026 15:19
👍 1
🔁 0
💬 0
📌 0
Todellisia toimia kyllä, ei näennäistoimia, jotka jarruttavat ilmastonmuutoksen hillintää.
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja.
Metsien nieluilla jatketaan fossiilitaloutta. Ilmastopolitiikalle tarvitaan uusi suunta – fokus fossiilisen energian alasajoon.
www.sttinfo.fi/tiedote/7186...
Puubiomassa on edelleen Suomen merkittävin energiantuotantomuoto (27% kokonaistuotannosta).
Jatkossa puun energiakäytön merkitys korostuu entisestään tuuli- ja aurinkoenergian säätövoimana, samalla kun fossiilisista polttoaineista pyritään irtautumaan.
www.luke.fi/fi/blogit/pu...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja hiilinielujen pysyvyydestä.
valtioneuvosto.fi/-/1410837/ar...
European Union’s land use sector sink target offers limited climate benefits.
The cost of meeting the European Union’s land use sector sink goal is extremely high.
www.sciencedirect.com/science/arti...
Luken pääjohtaja Johanna Buchert:
"Suomen tulee keskittyä ilmastotoimissa ensisijaisesti fossiilipäästöjen vähentämiseen, teknologisten nielujen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä kestävien biopohjaisten materiaaliratkaisujen varaan".
www.sttinfo.fi/tiedote/7180...
Ilmastopolitiikassa maankäyttösektorista keskustellaan usein ikään kuin se olisi ilmastonmuutoksen hillinnässä alisuoriutuja. Tämä on kuitenkin harha, joka syntyy tavasta, jolla päästöjä ja hiilinieluja lasketaan ja yhdistetään ilmastopolitiikan tavoitteisiin.
www.luke.fi/fi/blogit/il...
Pitkään odotettu Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi -raportti on julkaistu.
Laskentojen suuri epävarmuus on yksi syy siihen, miksi on välttämätöntä siirtyä toimenpidekohtaisiin ilmastotavoitteisiin, maankäytön hiilitaseen kokonaisarvion sijaan
jukuri.luke.fi/items/3e4cd1...
Lukessa LCA-metodologiaa kehitetään jatkuvasti. Juuri nyt ajankohtainen kysymys on LULUC-päästöjen tuominen mukaan laskentaan.
Viime vuosien kehitystyön tuloksena esim. metsänhoidon toimenpiteiden ilmastovaikutukset voidaan kohdentaa yksittäisille tuotteille
www.luke.fi/fi/uutiset/e...
Luonnonvarakeskus julkisti eilen uuden elinkaariarvioinnin (LCA) tutkimuskokonaisuuden, joka parantaa merkittävästi suomalaisen metsätalouden ja puupohjaisten tuotteiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia.
www.luke.fi/fi/uutiset/p...
Metsäsektorin elinkaariarviointi ottaa harppauksen eteenpäin.
Tervetuloa Luken Metsä-LCA-tilaisuuteen.
Aika: 16.12.2025 klo 8.30-11.00
Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki
(Hybriditilaisuus: osallistuminen paikan päällä tai etänä)
Linkki ilmoittautumiseen:
www.lyyti.fi/p/MetsLCA_se...
Our new LCA paper explores the effect of management on the climate impact of wood products.
The results show that switching to fewer thinnings and longer rotation can produce negative emissions.
Collecting residues for biofuel has minimal effect on C stock.
www.sciencedirect.com/science/arti...
Our new study, published in Scientific Reports
@natureportfolio.nature.com
focuses on quantifying the greenhouse gas emissions of the most common Finnish fish products. The result show that the carbon footprint of diets can be lowered by using domestic captured fish.
www.nature.com/articles/s41...
Maaperän hiilivarastojen muutosten ja hiiliviljelyn huomioiminen ruokatuotteiden elinkaariarvioinnissa, sekä muu viimeaikainen LCA-menetelmäkehitys olivat aiheina @luke.fi toteuttaman Modi-LCA -projektin loppuseminaarissa.
Seminaarin tallenne löytyy nyt YouTubesta:
www.youtube.com/watch?v=jyMH...
The climate policy in Finland, or in the EU, has not taken this natural forest growth dynamics into account.
The basic idea of the LULICF targets is that the sinks remain continuously at a high level, and even continue to grow.
This is not biologically possible.
7/7
In this simple growth dynamics lies the ultimate reason for the collapse of carbon sinks in Finland and in Europe, and also the reason why the collapse will continue in the future.
As the carbon stock grows, the carbon sink diminishes.
6/7
The most important thing, however, is what happens to the carbon sink. The sink is continuously decreasing, inevitably.
By altering calculation parameters, such as the removal rate or the growth rate, the rate of the sink's reduction would change, but the inevitable trend would continue.
5/7
For tree growth, I used a constant value of 100 Mm3/year.
The results (opening post) show that the volume of the trees continues to grow, but at an increasingly slower rate, and the stock is approaching its maximum volume, which with these calculation parameters is slightly over 3000 Mm3.
4/7
The total volume of Finland's growing stock is approximately 2550 Mm3. I used this as the starting point of my calculations. For the rate of removals (harvest+natural), I used the value 0.033 * growing stock. This is the average from all inventories, and has remained stable for over 100 years.
3/7
Carbon sink can be expressed using a general first-order dynamic equation:
dX/dt = I - kX
where, in this case, X is the volume of the trees, I is the forest growth (input), k is the relative removal rate and kX the total removal.
Parameter values come from Finland's national inventory.
2/7
How will the carbon sinks of forests develop in the future?
The answer is clear: in the long term, they can only decrease.
The explanation for the reduction in sinks can be found in the images below, which I will examine more closely in this thread.
1/7
"Metsien puuvarannon ja sen sisältämän hiilivaraston jatkuva kasvattaminen ei ole biologisesti mahdollista".
www.hs.fi/mielipide/ar...
Metsien kasvudynamiikka ei ole uusi tieteellinen löytö. Suomessa valtakunnan metsien inventointi on tuottanut tietoa metsien kasvusta ja hiilivarastoista yli sadan vuoden ajan. Onkin hämmentävää, että tätä tietoa ei ole enempää noteerattu kansallisessa ilmastopolitiikassa
7/7
Sama dynamiikka näkyy myös puustossa, tosin hitaampana kuin karikkeessa. Puuston kasvunopeuden vakiintuminen ja varaston koon kasvu ovat johtaneet nielun pienenenemiseen.
Puusto ei ole saavuttamassa tasapainotilaa ihan lähivuosina, mutta silti puuston hiilinielun pieneneminen jatkuu.
6/7
Puuston karikesyötteen pieneneminen vaikutti myös tähän kehitykseen. Myös ilmaston lämpenemisellä oli merkitystä, mutta tämä ei ole ratkaisevaa: tasapainotila olisi saavutettu ilman lämpötilan kohoamistakin.
5/7
Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto kasvoi nopeasti vielä vuosituhannen vaihteessa (maaperä oli hiilinielu), koska kiihtyvä puuston kasvu lisäsi karikesyötettä.
Mutta lopulta varaston kasvettua riittävän suureksi nielu nollautui ja tasapainotila saavutettiin.
4/7
Avausviestissä olevassa kuvassa nähdään, miten nämä periaatteet toteutuvat kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa.
Aloitetaan maaperästä. Inventaariossa nähtävät muutokset kivennäismaiden maaperän hiilinielussa johtuvat lähes kokonaan lyhytikäisen karikkeen tuotantomääristä ja hajoamisesta.
3/7
Aikaisemmin esittelin hiilidynamiikan perusteita yksinkertaisen matemaattisen yhtälön avulla.
Dynaamisen systeemin toiminnasta seuraa kaksi perusperiaatetta:
1) Hiilivaraston kasvaessa hiilinielu pienenee
2) Tasapainotilassa hiilinielu on nolla.
bsky.app/profile/ilkk...
2/7
Mihin metsien hiilinielut hävisivät? Osa 2.
Tällä kertaa havainnollistan nielujen dynamiikkaa Luonnonvarakeskuksen tuottaman kasvihuonekaasuinventaarion tulosten avulla (kuvassa).
Tarkempaa analyysiä löytyy alla olevassa ketjussa.
1/7
Ilman biotalouden toimia näillä osa-alueilla ilmastonmuutoksen pysäyttäminen riittävän ajoissa ei varmastikaan ole mahdollista, ja siksi nämä toimet ja niiden tieteellinen tausta olisi tärkeää huomioida EU:n uudessa biotalousstrategiassa.
8/8