Tärkeää on erottaa velan kumuloituminen "kestämättömälle" tasolle. Esim. velanhoitokulut haukkaavat budjetista niin suuren osan, että muusta pitää leikata.
Luontovelan sijaan käyttäisin vaikka sanaa "luontovaurio". Oleellista on vaurion kertyminen yli ajan; vain osa voidaan korjata, "maksaa pois".
Kuten itsekin toteat, esim. valtionvelkaa ei voi suoraan rinnastaa luonnolle aiheutettuun, palautumattomaan haittaan. Rahamääräisen velan voi maksaa pois ja joskus on valtiontalouden kannalta ihan fiksua ottaa velkaa. Ongelma on, että Suomen valtion budjetit ovat (liian) pitkään olleet alijäämäisiä
americans would be terrified if we knew what a "litre" was
Ehkä omistajat silti mieluummin valmistaisivat esim. paperia, joka käy yhä huonommin kaupaksi, kuin myisivät tuotantopanostaan sähkön tukkumarkkinoilla. Jättivoimala & joustamaton tuotanto on myös hankala sähköverkolle. Suomen talouden rakenne voisi kaivata lisää muuta kuin raaka-aine/alkutuotantoa.
I'd prefer no-radioactive-waste energy sources, or renewables to carbon energy sources. Or perhaps your claim "Europe needs" refers here to "homegrown" EU fusion energy? In a similar manner as the US has their own: usfusionenergy.org/what-fusion
-decarbonising Europe’s energy system is more achievable than previously thought
-yet, leaders seem tempted to pull back from that task in a misguided effort to protect the economy — they tend to listen more to incumbent companies than to their challengers
-creative destruction has few champions
Ei pidä unohtaa, ettei myöskään Fortumin aiempi liiketoimintaosaaminen harhaostoksineen/hukkainvestointeineen (Uniper) vakuuta veronmaksajaa, joka joutui pelastamaan yhtiön. Valtio enemmistöomistajana kuittasi yhtiön noin 6 miljardin tappiosta puolet.
Energiaintensiivinen teollisuus ym. kotim. osakkaat maksoivat kalliisti oppirahoja ulkom. uudesta EPR-teknologiasta ja osaamisesta Olkiluoto 3:ssa.
Helen vie kaupungin ojasta allikkoon, jos se korvaa hiilivoiman ja CO2 -päästöt “modernilla” pienydinvoimalla ja radioaktiivisella ikuisuusjätteellä.
Muistutan aiemmin sanomastani: ao. kartoituksen mukaan puolustusmenojen kasvu ennustaa maan teknologian kehityskulkua.
Monet innovaatiot ovat (harmillisesti) peräisin sotateollisuudesta ja valuneet siviilipuolelle.
Ei tietenkään tarkoita, että Suomen tulisi näin tehdä.
@veramikkila.bsky.social
On tärkeää, että Hesari antaa Teittisen tehdä työtään ja tonkia haavoittuvassa asemassa olevien kaltoinkohtelua.
Surullisen paljon sellaista Suomessakin löytyy.
Pahinta on, etteivät viranomaiset paneudu tai osaa asiaansa.
Rapauttaa luottamusta.
Earth is now warming at a rate of around 0.35 ºC per decade, fresh analysis finds.
go.nature.com/4boG2tH
Instead of banning AI, why don't schools teach students to use it critically? College freshman Maximilian Milovidov shares what he has learned in an "AI writing" course at Columbia University. n.pr/3MQbRCp
Ollapa nyt Tampereella! Hesarissakin oli huimasta
Pentti Kaskipurosta ja hänen taiteestaan hyvä kirjoitus.
Sara Hildénin taidemuseo
Olipa virkistävää lukea muustakin kuin taloustieteen näkökulmasta, miten AI on ihan konkreettisesti muuttamassa ”työelämää”. Kyllä antropologit osaavat!
Lisäksi uudessa laissa on hyvää se, että "Valtiovarainministeriö tilaa vähintään viiden vuoden välein arviointineuvoston toimintaa koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin." TPAN on toiminut jo yli 10 vuotta, mutta sillä ei ole ollut varaa/resursseja teettää minkäänlaista arviointia itsestään.
Uusi TPAN voi ottaa arvioinnissaan mallia EU-sisarjärjestöistään (euifis.eu), joiden kanssa sihteeristöllä on nyt resursseja tehdä yhteistyötä. Julkisen talouden kestävyys kattaa laajasti myös taloustieteen eri erikoistumisalat ml. esim. ympäristötavoitteet, jotka eivät ole tieteenalakohtaisia.
Talouspolitiikan arviointi hajautettiin Suomessa ihan aluksi tehottomasti 2 pieneen yksikköön. 1. Finanssipolitiikkaa valvoi "virallisesti" VTV:ssä muutama ihminen. 2. TPAN:n pääsihteeri ja neuvoston 5 professoria otona laati vuosiraportin. Taustaraportteihin oli ajan myötä yhä vähemmän resursseja.
Kirjoittajat ovat huolissaan talouspolitiikan arvioinnin "tietopohjan kaventumisesta" TPAN:n lakimuutoksen myötä.
Huoli on mielestäni aiheeton, koska sihteeristön resursseja kasvatetaan vastaamaan muiden eurooppalaisten pienten IFI:en resursseja, kuten Irlannin www.fiscalcouncil.ie/about-the-co...
Psykologitkin ovat kritisoineet älykkyystestejä.
⬇️ Taloustutkijat täydensivät mittarointia silmiinpistävin tuloksin:
"Contrary to received literature, women are more intelligent than men, compete when they should in risky settings, and are more literate."
www.journals.uchicago.edu/doi/full/10....
⬇️Vihreästä siirtymästä Pohjois-Ruotsissa mm. Stegran vetyperäinen terästehdas Bodenissa
...we address the welfare dimension of these initiatives by revisiting the foundations of cost–benefit analysis (CBA) in public decision-making
...the investment in Boden is not likely to be socially beneficial
BTW:
Tässä on tehty arvostettavan paljon työtä datan keräämiseksi historialähteistä.
Luokittelussa on tietenkin käytetty tekoälyä, Geminiä & ChatGPT:tä.
Myös pitkähkö selitysliite kiinnostavaa luettavaa, jos empiirinen analyysi kiinnostaa
www.rfberlin.com/wp-content/u...
Verojen vihaamisella on pitkät historialliset juuret.
Ainakin Ranskassa.
Ja ainakin suolaverolla.
Terävästi Euroopan (eliitin) aatoksista:
”Seurasin muun jakkupukuihin ja pikkutakkeihin pukeutuneen yleisön mukana länsimaisen äärioikeiston luennointia siitä, kuinka ihmisoikeussopimukset tulee avata ja yliopistojen ulkopuolelta ponnistavan uuden älymystön pitää korvata nykyinen virkamieskoneisto.”
Vinkki:
Arnold’s point is that science is more multidisciplinary than ever before. It’s an insight that is central to her career. She won her Nobel for fusing aspects of chemistry, biology and engineering to invent a “whole new way of making materials and chemicals that we needed in our daily lives”
The competition was arranged by Posti and garnered about 9,000 votes, with one third going to the winning image of a mill by the Myllykoski rapids.
Eli Euroopassa esim. ERC:n + kansallisten tutkimusneuvostojen tulisi lisätä nykytasosta noin 6 miljardia euroa tieteelliseen tutkimukseen vuodelle 2026 (tai vuosittain) paikatakseen NSF:n budjettileikkaukset tieteeseen.
(Toki USA:ssakin on myös muita julkisia tiede-/tutkimusrahoittajia.)
Toki muiden maiden suhteellinen asema USA:han nähden muuttuu - ja voi kohentua.
Mutta pahoin pelkään, että NSF:n kaltaista laatutiederahoittajaa on kansainvälisesti todella vaikea korvata. NSF:tä leikattu raha menee ihan muihin tarkoituksiin ja on poissa kaikelta tieteenteolta.
Kannattaa tsekata koko ketju USA:n tiederahoittajan NSF:n rahoituksen hupenemisesta tieteenaloittain.⬇️
Ei voi olla horjuttamatta USA:n asemaa tieteessä.
Lopulta tieteen rapauttaminen koituu koko maailman tappioksi.
Yoon, FT:
the technological gap between US and Chinese AI models is narrowing.
In areas such as mathematical problem solving, the gap has narrowed to low single-digit percentage differences
China also accounts for a large chunk of global AI research output and highly cited machine learning papers.
