BIOECON Conference #27
“Economics, Finance and Nature Based Risks”
Call for submissions is now available. The conference is at St John’s, Cambridge Uni, 6th-8th of Sept 2026.
www.bioecon-network.org/pages/27th_2...
Keynotes: Pr. Jennifer Alix-Garcia (Oregon State) and Pr. Robin Burgess (LSE)
”Ahlvikin mukaan vihreä siirtymä ei ole vain ympäristökysymys, vaan keino saavuttaa taloudellinen immuniteetti geopoliittisia kriisejä vastaan.”
🎯
www.uusijuttu.fi/juttu/sI4Upr...
Very interesting discussion, thanks for sharing. Especially relevant for the many government subsidy programmes that need to be applied for. Knowing that these subsidies exist, let alone understanding how they can be received needs a fair amount of "financial literacy".
I think gasoline amy well behave the same way! To cut energy use we could also tax, or at least maintain the price signal for the high-income households instead of subsidizing their energy use.
Great question! We think it's mainly a combination of: (i) not having the money to make the invesments, and (ii) them having less electric heating, smaller houses and less "luxury consumption". I think your channel could also be true! @cgravert.bsky.social does your work relate to Daniel's idea?
Takeaway: high energy prices harm the low-income households more than previously thought, and relief programs should target them. /5
Paper: aeaweb.org/articles?id=...
Ungated version: tinyurl.com/2s4f7fee
We find strong heterogeneity across income groups: higher-income households mainly respond by reducing electricity use, while lower-income households reduce it less and are more likely to respond through increased labor earnings, payment defaults, and cuts in other spending. /4
Average electricity use reduced by 8.8%, labor earnings rose by 0.6% at the intensive margin, with no detectable change in labor force participation. Payment defaults increased by 10% relative to baseline, and other consumption declined by 2.8%. /3
Using administrative microdata from Finland, we link households’ electricity use to payment defaults, labor earnings, and other consumption.
Households whose contracts ended during the crisis faced high prices, while others were shielded by their fixed-price contracts. /2
Our new publication is now forthcoming in AER:Insights, with
@tumek.bsky.social, Matti Liski and @iivoi.bsky.social.
It is known that low-income households spend a larger income share on energy. Our main result adds a new dimension: they are also less able to adjust when prices rise. /1
Skenaarioissa ei oleteta mitään hakkuukertymää, eikä edes mallinneta hakkuita! Tässä raportissa keskitytään päästökaupan mallintamiseen.
Keskustelu vaikuttavan kiertävän kehää, joten lienee parasta lopettaa se tähän. Laitan alle kuitenkin raportista olennaiset kohdat, jotka menevät helposti ohi.
Siihen tarvitaan erilliset kansalliset ohjauskeinot. Niistä ilmastopaneeli on julkaissut aiemman ulostulon, joten tässä EU-tasoon keskittyvässä raportissa ei sukellettu kovin syvälle niihin, mutta tuota tunnistamaasi kysymystä kyllä käsitellään.
Jos ilmastoa lämmittävät biogeeniset päästöt saadaan pois ja samalla kasvatetaan luonnon hiilinieluja, ja vieläpä niin että lystin maksaa eurooppalainen teollisuus kansallisen tuen sijaan, niin kyllä tuossa on mielestäni paljon järkevän politiikan aineksia.
Hyviä ideoita seuraavaan raporttiin, ja muistaakseni talouspolitiikan arviointineuvosto on osaa noista ansiokkaasti sivunnutkin ☺️ Me todetaan, että hiilinielut on turvattava maankäyttösektorin ohjauskeinoilla, mutta kovin syvälle tässä raportissa ei LULUCF-sektoriin voitu mennä
Tässä suora linkki raporttiin: ilmastopaneeli.fi/ilmastopanee... /7
EU:n ilmastopolitiikka auttaa Suomea omien tavoitteiden kanssa, mutta kunnianhimoinen jäsenvaltio voi tähdätä myös EU-tason yli. Tällöin yhteisvaikutukset kansallisten ja EU-tason ohjauskeinojen välillä on mietittävä tarkkaan. /6
Kansainvälisiä yksiköitä ei tule liittää päästökauppaan: ne laskisivat merkittävästi oikeuden hintaa ja syrjäyttäisivät teknologiset hiilinielut. EU:n tai jäsenvaltioiden tulee ostaa korkealaatuisia yksikköjä mielummin itse /5
Yleinen päästökauppa (ETS1) ja jakelijoiden päästökauppa (ETS2) voitaisiin pitkällä aikavälillä yhdistää. Tällöin mallinnuksen mukaan ETS1-hinta nousisi ja ETS2-hinta laskisi. /4
Teknologiset hiilinielut kannattaa tuoda päästökauppaan. Päästöoikeuksien määrää tulisi korjata samalla niin, että päästöt vähenevät ja päästöoikeuden hinta laske ja tulisi sallia vain pysyvät poistot. Biomassan kestävyydestä on huolehdittava. /3
Hiilidioksidin hinnoittelu on Suomen kannalta järkevää: sektori on Suomessa puhdistunut nopeasti ja Suomella on potentiaali tuottaa teknologisia hiilinieluja. Päästökauppa tuo merkittäviä huutokauppatuloja (2030-luvulla jopa yli 1 mrd€ vuosittain) valtion budjettiin. /2
EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuutta ja Suomen asemaa käsittelevä raporttimme on julkaistu /1
www.is.fi/taloussanoma...
We are looking for a 2-3 year postdoc in biodiversity economics for a joint project with top ecologists at the University of Helsinki.
jobs.helsinki.fi/job/Helsinki...
Big thanks to Anna Vilhula and others at Tampere for the great and fun collaboration! /7
We find some evidence that the treatment group reduced their CO2 footprint on weekends.
This suggests health information may help mitigate externalities, but as the result is from one of several pre-registered heterogeneity analyses, we interpret it as exploratory. /6
Yet, the treatment group does not change their walking or cycling behavior. We can rule out very small treatment effects higher than 110 meters per day at the 95% confidence level. /5
The treatment group increased application use, and not only on Mondays when the push notifications were sent. In the end-of-treatment survey, treated users also demonstrated better knowledge. The information was clearly received. /4
Some users were randomly given personalized health information based on their mobility choices and social comparisons. A new applicatiopn view as well as periodic reminders. /3
We used a mobile phone application Tampere.finland, which tracks people's (N=1,309) mobility choices and calculates their carbon footprint. This is useful, because individual-level high-frequency data on mobility has been rare. /2
Our new paper "Can health information promote active transport?" with Anna Sahari is just out.
Health information alone turns out not to be enough: In an RCT with @tampere.fi, we find no effect on active transport. Other policies are needed. /1
sciencedirect.com/science/arti...
I am looking for a PhD student in energy economics starting in the fall, focusing on household-level energy use and energy poverty.
More info: jobs.helsinki.fi/job/Helsinki...
