Anthropic cofounder says studying the humanities will be ‘more important than ever’ and reveals what the AI company looks for when hiring
by Jason Ma for Fortune
fortune.com/2026/02/07/a...
Anthropic cofounder says studying the humanities will be ‘more important than ever’ and reveals what the AI company looks for when hiring
by Jason Ma for Fortune
fortune.com/2026/02/07/a...
yksilö oli sairastanut jo pitkään. Oliko eristäminen siis turhaa?Lepra ei nykytiedon mukaan edes tartu kovin helposti.
Mutta pelko saa aikaan isoja asioita
Omat lähteeni ovat myöhemmältä ajalta, eikä niitä leprosorioiden osalta ole monta. Hospitaaliin lähtöä pelättiin - sehän oli kaikista rakkaista ja tutuista ihmisistä mluopuminen - ja yhteisöt tutkivat sen tarvetta huolella ja pitkään. Siinä vaiheessa kun sairaus 1600-luvulla todettiin,
Eikö olisi helpompaa jos voisi puhua ihan reilusti ja reippaasti keskeneräisistä asioista keskeneräisenä ihmisenä ja tuntea silti asiansa asiantuntijana (vaikka itse asia olisikin kesken)?
Moni asiahan ON epävarma, varsinkin tutkimuksessa. Ei se ole huono eikä hyvä asia, se on vain tosiasia. Ja myös tutkija on ihminen, eikä sellaisena aina ole kaikkien sosiaalisten jännitystekijöiden yläpuolella. Miksi pitäisi?
Onko epävarmuus huono asia?
Olen sivukorvalla kuullut erinäisiä kommentteja siitä, ettei asiantuntija toisille asiantuntijoille esiintyessään saisi tehdä sitä tai tätä, koska se ”vaikuttaa epävarmalta”. Mutta miksi epävarmalta vaikuttaminen on huonoa?
If you work on history of experience, or on history of emotion, note this!👇
CFP 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville @helsinki.fi 22.–23.1.2026 on auki 31.10.2025 asti! Teemana on hengellisyys ja uskonto. Tutkimuspäivät järjestetään yhteistyönä @taideyliopisto.bsky.social Sibelius-Akatemian ja Historiafoorumin kanssa. www.uudenajanalku.fi/2025/09/08/c...
Great!
Postdoctoral Research Associate in Early Modern History (University of Exeter)
#postdoc #earlymodern #history @exeter.ac.uk
memorients.com/news/postdoc...
Emploi vacant 16 juillet 2025 KBR (Bibliothèque royale de Belgique) & l’Université de Namur RECRUTENT un(e) docteur(e) dans le domaine de l’histoire des cultures du livre, Moyen Âge – Renaissance (programme FED-tWIN) Projet : HOBBiT – Heritage Old “Belgian” Books in Transition (HOBBiT) : Books and libraries in “Belgian” monasteries of the Windesheim Congregation, 15th – early 16th centuries Nos descriptions de fonction sont rédigées au masculin uniquement pour des raisons de lisibilité. Toutes les fonctions s’adressent de manière égale aux femmes et aux hommes. Nombre de poste(s) : 1
Fantastic 8y-year postdoc position in Belgium:
HOBBiT – Heritage Old “Belgian” Books in Transition (HOBBiT) : Books and libraries in “Belgian” monasteries of the Windesheim Congregation, 15th – early 16th centuries
Deadline: August 15th
www.kbr.be/wp-content/u...
The last day @hexhistory.bsky.social Conference. Keynote by Professor Karen McCluskey (Notre Dame, Australia). Opening words by HEX Researcher Godelinde Perk.
@hexhistory.bsky.social Conference day 2. Keynote by professor Stefan Berger. Opening words by former HEX director (2018-2022) Pertti Haapala.
@hexhistory.bsky.social Conference first keynote, by Dr Ville Kivimäki, on the concept and use of experience in history studies. (Talk title too long to quote here 😆)
It's about to begin! 7th annual HEX Conference -Historicizing Experience - 3 exciting days, 3 marvelous keynotes and around 80 intriquing papers! Welcomig words by HEX Director Pirjo Markkola.
Kaunis kevät oli, muistan viritelleeni läppäriä terassille heti kun mahdollista suurin piirtein toppatakki päällä - mutta kyllä se talvi tuntui silti käsittämättömän pitkältä.
& if this piques your interest you can download the full #EverydayWelfare book via this link: link.springer.com/book/10.1007...
Kirjoitin Uuden ajan alun tutkimuksen verkkojulkaisuun kirjastamme Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika (SKS, 2024). Kerron henkilöhistoriallisen tutkimuksen perinteestä, meidän tutkimushankkeen kontribuutiosta ja annan ideoita tulevaan!
Hyviä lukuhetkiä!
www.uudenajanalku.fi/2025/02/04/u...
Onneksi olkoon, hieno homma!
There’s still time to have a free look
#Museovirasto on avannut verkkoon uuden palvelun, joka kokoaa yhteen tietoja Museoviraston laajan arkiston asiakirja-aineistosta. Nyt siis helpommin saavutettavissa. Osaa aineistosta voi katsella suoraan palvelussa, osan voi tilata tutkittavaksi tutkijasaliin.
www.museovirasto.fi/fi/ajankohta...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa avoinna arkistotutkijan ja kirjastosihteerin pestit! www.finlit.fi/ajankohtaist...
Kyllä. Sitäpaitsi aikataulu on tärkeä siksikin että aikataulu ja todellisuuden vertaaminen suunnitelmaan on myös keino tarkistaa, onko suunnitelma sittenkään toteutettavissa järjellisessä ajassa vai pitääkö sitä muuttaa
Viimeinen kohta saattaa olla hyvä esimerkki eräästä omasta mietinnästäni: miten paljon väitöskirjatutkijat aloittaessaan tietävät siitä, miten yliopisto ”toimii”? Mitä siitä heidän pitäisi tietää?
Totta, ainakin tekstialoilla, kuten historia, nopea tekstintuotannon alkuun pääsy on olennaista. Aineiston paloittelu hanskattaviin osasiin ja ensimmäisen osan työstäminen samoin.
Mitä ”onboarding”-tarpeita yksilötutkimusaloilla, kuten historia usein ja varsinkin väitöskirjavaiheessa on, on?
erilaisia ja väitöskirjassa kunnolliseen alkuun pääsemiseen tarvitaan eri asioita. Mieluusti kuulisin, mitä ne ovat - etenkin yhteiskuntatieteellisillä aloilla, mutta miksei muuallakin.
Siis mitä pitäisi tapahtua väitöskirjan ekan 6kk aikana, jotta prosessi etenisi jatkossakin hyvin?
Unifi on tohtorituotannon kohennuspuheissaan korostanut tohtorikoulutuksen/väitöskirjatyön alkuvaiheen merkitystä, onboardingia ja ensimmäistä 6kuukautta. Tätä ei kuitenkaan ole täsmennetty sen enempää, varmaan siksi että eri aloilla odotusarvot ovat erilaisia