Digitaalinen infrastruktuuri on maaseudun perusinfrastruktuuria. Lue FiComin lausunto Valtioneuvoston maatalouspoliittisesta selonteosta: ficom.fi/ajankohtaist...
@ficom
FiCom on suomalainen digialan edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Edistämme jäsentemme ja Suomen kilpailukykyä vaikuttamalla alan sääntelyyn, toimintaympäristöön sekä julkiseen kuvaan. #digiala #viestintäverkot #huomisenratkaisuja
Digitaalinen infrastruktuuri on maaseudun perusinfrastruktuuria. Lue FiComin lausunto Valtioneuvoston maatalouspoliittisesta selonteosta: ficom.fi/ajankohtaist...
Mistä syntyy kasvu digiajassa? Verkoista, datakeskuksista, energiasta – ja siitä, että investoinneille annetaan mahdollisuus toteutua. Lue uusin FiCom-uutiskirje! uutiskirje.ficom.fi/archive/show...
Digiarkemme keskiössä ovat #viestintäverkot ja #datakeskukset, joiden merkitystä tuoreessa podcast-jaksossa avaavat Elisan Tiina Höckert ja Equinixin Antti Siitonen. Keskustelua studiossa luotsaa tj:mme Elina Ussa.
youtu.be/sAo-MlOguu0?...
Lausuimme hankintalain uudistamisesta: EU-kynnysarvon ylittävät ICT-hankinnat on jaettava osiin, markkinavuoropuhelun oltava systemaattista ja dokumentoitua ja läpinäkyvyyden sekä valvonnan on varmistettava, että kilpailu toteutuu oikeasti. #hankintalaki #digiala #kilpailu
ficom.fi/ajankohtaist...
Podcastimme "Digiala - huomisen ratkaisuja" tarjoaa ajankohtaisia keskusteluja digiarjen turvallisuuden, digitaalisen infran ja tulevaisuuden kilpailukyvyn teemoista!
Spotify: open.spotify.com/show/234lx36...
YouTube: www.youtube.com/@ficomry9593
Täysi teknologinen riippumattomuus ei haastattelujen perusteella ole realistinen tavoite. Sen sijaan yritysten kannattaa tehdä tietoisia ja harkittuja päätöksiä riippuvuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä, neuvoo valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. teknologiateollisuus.fi/digipooli/su...
Sääntelyn yhtenäistäminen on yrityskentän näkökulmasta välttämätöntä. Yhtä tärkeää on kuitenkin varmistaa, ettei “yksinkertaistamisesta” muodostu käytännössä uutta velvoitekerrosta, joka lisää tulkinnanvaraa ja päällekkäisiä velvoitteita. ficom.fi/ajankohtaist...
"Myös Mobiilivarmenteen väärinkäyttö edellyttää lähes aina sitä, että pankkitunnukset ovat jo joutuneet vääriin käsiin. Siksi pankkitunnusten käyttöä yleisavaimena kaikkeen pitäisi vähentää, ei lisätä."
Käännetään katse kohti eduskuntavaaleja 2027!
Digialan tavoitteilla varmistetaan, että Suomen digitaalinen perusta – tietoliikenneverkot, datakeskukset ja niiden varaan rakentuvat palvelut – pysyy turvallisena ja kilpailukykyisenä.
Tavoitteet löytyvät verkkosivuiltamme.
ficom.fi/digitaalinen...
Somekielto kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta monimutkaiseen ongelmaan. Käytännössä se on vaikeasti toteutettava ja perusoikeuksien kannalta pulmallinen, sanoo @elinaussa.bsky.social.
Lasten turvallisuutta verkossa voidaan parantaa vaikuttavammin kohdistamalla vastuu palveluihin.
Kaipaatko kuunneltavaa? Kiinnostavatko mediataidot?
Podcastimme tuoressa jaksossa puhutaan somesta, netistä ja digiarjesta – sekä niihin liittyvistä ilmiöistä, riskeistä ja ratkaisuista.
Studiossa FiComin @elinaussa.bsky.social, MLL:n @esaiivonen.bsky.social ja Minna Kröger Elisasta.
Lasten ja nuorten netissä kohtaamat haitat eivät yleensä synny itse palveluun pääsystä, vaan sen toiminnasta: miten helposti tuntemattomat voivat ottaa yhteyttä, miten ilmoituksiin reagoidaan, millaisia sisältöjä algoritmit nostavat esiin ja millaiseksi turvalliset oletusasetukset on tehty.
Onko mobiilivarmenne riskitön tapa tunnistautua verkkopalveluihin?
”Mikään ei ole täysin riskitöntä, mutta mobiilivarmennetta voi pitää oikein käytettynä toimivana ja turvallisena. Toimimalla huolellisesti ja maltilla voi luottaa siihen, että palvelut toimivat ja niiden käyttö on turvallista.”
"Suomessa kriittiset tietoliikenneyhteydet ja viestintäpalvelut on rakennettu kestämään myös erilaisia häiriötilanteita. Kansainväliset ja Suomen sisäiset yhteydet toimivat, vaikka yksittäiseen kaapeliin tai sähkön jakeluun kohdistuisi katkoja."
Uuden säädöksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja harmonisoida sääntelyä siten, että Euroopan sisämarkkina toimisi paremmin ja rajat ylittävä toiminta helpottuisi.
Odotuksiin nähden luonnos on melko laimea. Siinä mennään ennemmin vanhan sääntelykaavan mukaan kuin tehdään mitään täysin uutta.
Uusin tutkimus kertoo, että edelleen yhä harvempi suomalainen kopioi itselleen laillisia sisältöjä. Sama suunta on jatkunut jo vuosia.
Hyvitysmaksu tekijöille pitää jatkossakin rahoittaa budjetista, ei perimällä kaikilta kuluttajilta maksua laitehintoihin lisättynä.
Digitaalisessa suvereniteetissa on ennen kaikkea kyse siitä, pystyykö Eurooppa rakentamaan, ylläpitämään ja suojelemaan kriittisen digitaalisen infrastruktuurinsa markkinaehtoisesti, vai karkottavatko sääntely, kustannukset ja hitaat prosessit investoinnit muualle.
Tämä tulee olemaan tekoälyn läpimurtovuosi. Yhtiöiden tuleekin ennakkoluulottomasti tarttua mahdollisuuksiin ja aloittaa kokeilujen kautta tekoälyn hyödyntäminen. Vaikka isoa tuottavuusloikkaa ei ole vielä nähty, niin varmasti edelläkävijäyhtiöt saavat tekoälyn hyödyntämisestä kilpailuedun.
Investoinnit kaipaavat ennakoitavuutta, eivät yllätyskäänteitä. Poliittinen riski on kasvanut pysyvästi myös digialalla. Suomi on digitalisaation edelläkävijä, ja infraa rakennetaan vuosikymmeniksi. Siksi päätösten on oltava vakaalla pohjalla, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social.
Miltä näyttää digivuosi 2026?
Tästä keskustelevat tuoreessa podijaksossamme @elinaussa.bsky.social ja Suomen Ericssonin tj Jussi Malin sekä ulkoministeriön kv-teknologiakysymysten erityisedustaja Antti Vasara.
Kannattaa kuunnella!
🖥️ youtu.be/5eSxfa2AJUc?...
🎧 open.spotify.com/episode/3XFs...
EU:n digisääntely puhuttaa nyt - ja niin se teki jo lähes neljä vuotta sitten, kun silloinen MEP, nykyinen digikomissaari @hennavirkkunen.bsky.social avasi FiComin tilaisuudessa, miten digipalvelusäädös DSA syntyi ja mihin sillä pyrittiin.
Viime kaudella eduskunta edellytti, että alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen rajat selvitetään ja virheet korjataan. Asia ei ole edennyt.
Ironista kyllä, juuri nykyiset hallituspuolueet olivat oppositiona selkeytyksen äänekkäimmät puolustajat, muistuttaa @elinaussa.bsky.social.
Ukraina joutuu viikoittain sellaiseen kyberpaineeseen, jota muualla Euroopassa on vaikea edes hahmottaa.
Silti – tai ehkä juuri siksi – Ukraina rakentaa omaa kyberturvallisuuslainsäädäntöään vauhdilla. Maa ei odota EU-jäsenyyttä sivustakatsojana, vaan seuraa unionin lainsäädäntökehitystä tarkasti.
Budjettirahoitteinen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on tasapuolinen, ennustettava ja markkinoita vääristämätön tapa kompensoida tekijöille yksityisen kopioinnin mahdollisuus ilman, että kuluttajat maksavat ylimääräistä jokaisesta laitteestaan, kirjoittaa @jannehalinen.fi.
Euroopan digitaalinen suvereniteetti voi vahvistua. Se edellyttää kuitenkin selkeitä valintoja: vähemmän sääntelyä, enemmän kilpailua, rohkeutta karsia tehottomia rakenteita ja kykyä keskittyä teknologioihin, joissa Euroopalla on todellista vahvuutta, kirjoittaa @elinaussa.bsky.social.
Kun monissa maissa keskustelu verkkojen resilienssistä alkoi vasta Ukrainan sodan jälkeen, Suomessa työ oli tehty jo vuosia aikaisemmin. Meillä on totuttu siihen, että yhteiskunnan ydintoiminnot – sähkö, tietoliikenne ja huoltovarmuus – ovat toisiinsa kytkeytyviä ja tarvitsevat yhteiset pelisäännöt.
Miten EU-päätökset näkyvät yritysten arjessa ja Suomen digikehityksen suunnassa?
Mm. tätä pohtivat @elinaussa.bsky.social vierainaan Telia Finlandin toimitusjohtaja Holger Haljand ja EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki.
🖥️ youtu.be/pal-Xa3Vg-8?...
🎧 open.spotify.com/episode/7BAC...
Viime vuonna televiestinnän kokonaisinvestoinnit Suomessa olivat yli 750 milj. €, ja ne tehtiin miltei kokonaan markkinaehtoisesti, ilman valtion tukea. ”Tästä koko ala voi olla ylpeä”, sanoi Elisan tj Topi Manner juhlapuheessaan. ficom.fi/ajankohtaist...
Digialan edunvalvontaa jo 25 vuotta! Juhlimme neljännesvuosisataamme hyvässä seurassa - kiitos kaikki vieraamme ja juhlapuhujamme Henna Virkkunen ja Topi Manner! Tästä on hyvä jatkaa seuraavat 25 vuotta.
Tuoreessa raportissa ehdotetaan mm. sähköverohuojennuksen jatkamista ja lupamenettelyn virtaviivaistamista korkean lisäarvon datakeskuksille.
Päätarkoituksensa ohella datakeskukset tuovat hyötyä Suomelle investointien, työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen muodossa.