Espanja on elvyttävämmällä finanssipolitiikalla ja myönteisellä maahanmuuttolinjalla nostanut talouskasvun ylös sekä painanut alijäämät ja työttömyyden alas. Pitäisikö Suomen ottaa oppia Espanjasta?
www.hs.fi/kirjeenvaiht...
RTP-podcastin jaksossa tartutaan kysymykseen, josta Suomessa on keskusteltu kummallisen vähän: hyvinvointivaltion järjestelmämuutokseen valtavan sopeutuksen seurauksena. Köyhyysasteet ovat kasvaneet jo nyt, mutta mikä tulee olemaan tilanne kaavaillun 8-11 miljardin euron sopeutuksen jälkeen?
”Vaikka yritysten tuloskasvu olikin viime vuonna heikkoa – kuten on ollut jo pitkään – osinkopotit ovat pysyneet Suomessa muhkeina.
Samaan aikaan liian avokätistä osingonjakoa on alettu yhä enemmän syyttää Suomen heikosta talous- ja tuottavuuskasvusta.”
Tämä jakso toi raikkaan tuulahduksen järkeä, logiikkaa, ratkaisuja ja vaihtoehtoja -- kullanarvoista nykyisessä yhden totuuden maailmassa, jossa kaikki ovat kollektiivisesti joissain tiloissa.
Media suhteessa poliittisiin puolueisiin: vallan vahtikoira
Media suhteessa Valtiovarainministeriöön: sylikoira
VM:n Niemelä vinoili vuonna 2023 Marinin hallitukselle siitä, että maailmanlaajuiseen koronakriisiin vastattiin - oppikirjan mukaisesti - elvytyksellä. Suomen talous selvisi pandemiasta hyvin, ja samalla työllisyysastekin nousi huipputasolle.
VM:n makrotaloudellista asiantuntijuutta pitää syventää.
Ei ihme, ettei Suomi kasva, kun leijonanosa voitoista jaetaan osinkoina ulos. Tämä on seurausta ”poliittisista investoinneista” eli on keskitytty lähinnä etujen saamiseen esim. siirtämällä sivukuluja työntekijöille
sen sijaan, että olisi tehty tuotannollisia investointeja.
www.hs.fi/visio/art-20...
"27 prosenttia [lähivuosina eläköityvistä] pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. [...]
[Eläköityvien] taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen"
Eläkkeitä leikkaamalla saamme lisää tuntemattomia jarruja.
Ns. abstraktilla tasolla pidän tätä lähtökohtaisesti ihan hyvänä ajatuksena, mutta reaalipoliittisesti en usko tämän menevän läpi. Kuten Jussi jo mainitsi, todennäköisin vaihtoehto on ruuan ALV-korotus ilman kompensoivia tukia.
On melko todennäköistä, että osa massiivisesta 8–11 miljardin sopeutustaakasta aiotaan toteuttaa ruuan arvonlisäveroa kiristämällä. Pääekonomistimme @ottokyyronen.bsky.social osoittaa tässä kirjoituksessa, kuinka tällainen toimenpide kiristäisi nimenomaan pienituloisimpien veroasteita.
Ruoan alv:n korottaminen olisi hyvin ongelmallista pienituloisten kannalta, joilta on jo valmiiksi leikattu huomattavasti.
Tarkennuksena, että Sorsa-säätiön asiantuntijat eivät ehdottaneet ruuan ALV-korotusta. Kyse oli eräistä muista puhujista.
Kiinnostaisi kuulla tarkemmin. Millaisesta tutkimuksesta on kyse?
Oma kokemus on, että kielimalleista on jonkin verran apua mekaanisessa koodauksessa muttei varsinaisessa tutkimustyössä. Voi toki olla, etten käytä kielimalleja ideaalilla tavalla.
Kun viime vuosien inflaation ja sotu-leikkausten vaikutukset huomioidaan, tulevan hallituksen on syytä välttää veronkorotuksia, jotka kiristävät nimenomaan pienituloisten verotusta.
Ruuan ALV-korotus olisi juuri tällainen veromuutos.
6/6
Kuviosta 4 nähdään, että ruuan ALV-korotus kohdentuisi regressiivisesti. Pienituloisimman tuloviidenneksen veroaste kasvaisi 2,0 %-yks. ja suurituloisimman viidenneksen 0,8 %-yks.
Verotus kiristyisi siis juuri sillä ryhmällä, joka on kärsinyt eniten ruaan inflaatiosta ja sotu-leikkauksista.
5/6
Lisäksi Orpon hallitus on jäädyttänyt useiden etuuksien indeksikorotukset, minkä vuoksi etuuksien reaalinen arvo heikkenee nykyisellä vaalikaudella (ks. kuvio 3). Monia etuuksia on myös leikattu suoraan.
Tämä on toinen syy sille, että pienituloisten etuudensaajien ostovoima on heikentynyt.
4/6
Kuviosta 2 näkee, että mitä pienituloisempi kotitalous on, sitä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu ruokaan.
Näin ollen ruuan keskimääräistä nopeampi inflaatio on heikentänyt eniten pienituloisten etuuden- ja palkansaajien ostovoimaa.
3/6
Kuviosta 1 nähdään, että ruuan hinta on noussut yleistä hintatasoa nopeammin: vuosina 2022–2025 yleinen inflaatio oli 3,8 % ja ruuan inflaatio 5,4 % vuodessa.
Ts. ostovoima on heikentynyt enemmän niillä etuuden- ja palkansaajilla, joiden kulutuskorissa ruuan osuus on keskimääräistä suurempi.
2/6
Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena keskittyi tänä vuonna julkisen talouden vahvistamiseen. Osassa puheenvuoroista ehdotettiin, että ruuan ALVia voitaisiin korottaa.
Jos näin tehtäisiin, verotus kiristyisi eniten pienituloisilla, joiden toimeentulo on muutenkin heikentynyt viime vuosien aikana.
1/6
Viikonloppuna Yleltä ilmestyneestä budjettipäällikön haastattelusta 3 pointtia:
1) Mika Niemelää haastatellaan usein kuin kirjanpitäjää. Häneltä ei juuri koskaan kysytä sopeutusten makrotaloudellisista vaikutuksista. Talouspolitiikka ei ole mitään ynnälaskua eikä tämä argumentaatio ole uskottavaa.
”[Niemelä] on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suurta keskustelua herättäneen leikkauslistan takana. […]
– Se ei ollut puhtaasti virkalista […] Poliittista haisteluahan se käytännössä oli”
Olisiko Niemelä laatinut ns. poliittisesti haistelevan listan myös vasemmistolaiselle ministerille?
h lähti jo leikkurissa
"Seuraava [hallitus] ei selviä juustohöylällä vaan valtion rooli on mietittävä kokonaan uusiksi, sanoo Mika Niemelä."
Siinäpä se on tiivistettynä. Epärealistisille vaikutusarvioille perustuvat finanssipolitiikan sääntömme johtavat siihen, että joudumme luopumaan pojoismaisesta hyvinvointivaltiosta.
"Lindtman vaatii sopeutustoimia [...] nykyhallitukselta 1,4 miljardin euron edestä jo ensi vuonna.
– On täysin selvää, että kun olemme nyt EU:n alijäämämenettelyssä, se tulee edellyttämään uusia sopeutuksia. Niitä on tehtävä ensi vuodelle arvioituna 1,4 miljardin euron edestä, Lindtman kertoo"
Hyvä, että Yle on tehnyt jutun Suomen joutumisesta EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun. Asia on jäänyt mediassa vähällä huomiolle. On tunnistettava, että taloudellinen kestävyys edellyttää myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. #sosiaalinenkestävyys yle.fi/a/74-20211806
Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x
Nettovelka kehittynyt samoin kuin bruttovelka, mutta on n. 50 %-yksikköä alhaisemmalla tasolla.
"On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta."
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on kasvanut vuodesta 2018 lähtien.
Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot koskevat vuotta 2024. On lähes varmaa, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä kasvoi myös viime vuonna.
Talous- ja sosiaalipolitiikka kaipaavat suunnanmuutosta.
Suomen nettovelka ei ole kv-vertailussa yhtä huolestuttavalla tasolla kuin bruttovelka. Koska julkista rahoitusvarallisuutta ei huomioida EU- tai kansallisissa säännöissä, taseen panemista töihin on harkittava, ettei finanssipolitiikka kiristy suhteettomasti.
www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...
”Yhä useampi nuori aikuinen on vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä […]
Riskissä olevien määrä kasvoi 56 000 henkilöllä edellisvuodesta.
Osuus on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2018. […]
Köyhyyden tai syrjäytymisen riski koski yhteensä 958 000:ta henkilöä vuonna 2024.”
