Espanja on elvyttävämmällä finanssipolitiikalla ja myönteisellä maahanmuuttolinjalla nostanut talouskasvun ylös sekä painanut alijäämät ja työttömyyden alas. Pitäisikö Suomen ottaa oppia Espanjasta?
www.hs.fi/kirjeenvaiht...
Minun ja @patriziolaina.bsky.social tuoreeseen T&Y-lehdessä julkaistuun artikkeliin on nyt monesta suunnasta vastattu, että bruttovelan vähentäminen myymällä rahoitusvarallisuutta ei ole fiksua.
Ei olekaan, emmekä siksi ehdota sellaista. Ehdotamme omaisuuden myyntiä investointien rahoittamiseksi.
Konkurssiaalto pyyhkii Suomen yli kiihtyvällä tahdilla. Ei ole talouspolitiikka onnistunut tälläkään mittarilla.
On se jännä, että taas uusi kasvu- ja työllisyystyöryhmä piti hallituksen perustaa. Selvästikin hallitusohjelmat sadat kasvutoimet ja puoliväliriihen valtavat veronkevennykset suurituloisille ja elinkeinoelämälle epäonnistuivat täysin - ja alijäämät vain kasvoivat.
www.iltalehti.fi/politiikka/a...
Suomen yritysjohtajat ja omistajat eivät näytä olevan stevejobseja. 🫤
Ei nämä leikkauspuheet vakuuta nykyisiä eläkeläisiäkään. Aika rajua tekstiä eläkeläisiltä. Jos nuoret kavahtavat eläkkeiden leikkauspuheita, eläkeläiset niitä näköjään vasta pelkäävätkin. Nyt vähän vastuullista peliin leikkausinnon kanssa. @nikumaattanen.bsky.social. 🙏
www.is.fi/taloussanoma...
Ei ihme, ettei Suomi kasva, kun leijonanosa voitoista jaetaan osinkoina ulos. Tämä on seurausta ”poliittisista investoinneista” eli on keskitytty lähinnä etujen saamiseen esim. siirtämällä sivukuluja työntekijöille
sen sijaan, että olisi tehty tuotannollisia investointeja.
www.hs.fi/visio/art-20...
Jatkuvat puheet eläkkeiden leikkaamisesta ovat vastuuttomia — varsinkin kun työeläkejärjestelmä on jo tasapainossa. Sillä on myös negatiivisia vaikutuksia reaalitalouteen, kun nuoret alkavat varautumaan. Ping @nikumaattanen.bsky.social
yle.fi/a/74-2021456...
"'On kyseenalaista, jos suoran julkisen kontrollin ulkopuolella olevien työeläkeyhtiöiden velkaantuminen varallisuuden hankkimiseksi johtaa valtiontalouden kiristyviin sopeutusvaatimuksiin,' Lainà ja Holappa kirjoittavat."
www.kauppalehti.fi/uutiset/a/1c...
Nautitaan investointien tuotoista.
Ruoan alv:n korottaminen olisi hyvin ongelmallista pienituloisten kannalta, joilta on jo valmiiksi leikattu huomattavasti.
Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena keskittyi tänä vuonna julkisen talouden vahvistamiseen. Osassa puheenvuoroista ehdotettiin, että ruuan ALVia voitaisiin korottaa.
Jos näin tehtäisiin, verotus kiristyisi eniten pienituloisilla, joiden toimeentulo on muutenkin heikentynyt viime vuosien aikana.
1/6
Ping @hs.fi otsikoinnin osalta. ☝️
Otsikosta poiketen emme ehdota @lauriholappa.bsky.social kanssa omaisuuden myyntiä leikkausten (ja veronkorotusten) välttämiseksi vaan kertaluontoisten investointien rahoittamiseksi pehmentämään sopeutusta, jotta fipo ei kiristyisi ja talouskasvu hyytyisi.
www.hs.fi/politiikka/a...
”Lama-ajan budjettipäällikkö Sailas tuli tunnetuksi siitä, että hän ehdotti vuonna 1992 valtion menojen leikkaamista 35 miljardilla markalla 1994–1995. Sailaksen lista meni läpi miltei sellaisenaan. Summa on nykyrahassa noin kymmenen miljardia euroa.”
Taasko 10 mrd e? 😬
yle.fi/a/74-2021388...
Täällä alkuperäinen hahmottelu @matiasmakynen.bsky.social blogissa.
bsky.app/profile/patr...
Kova päästä Kovan viikon iltaan! 💪 Kohdasta 13:50 lainaus, minkä mittaluokan sopeutuksesta on velkajarrussa kyse, kun puhutaan 8-11 mrd eurosta.
areena.yle.fi/1-76736860
Olin itse tänään komission kuultavana EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokasta. Vaikea nähdä muuta syytä sille kuin epäonnistunut talouspolitiikka. Vielä kun sosiaalinen tarkkailuluokka saataisiin sanktioidenkin osalta samalle viivalle talouden tarkkailuluokan kanssa. 🙏
yle.fi/a/74-2021180...
Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Pitäisikö valtion myydä omaisuuttaan, että bruttovelkataso näyttäisi kauniimmalta? SAK:n pääekonomisti @patriziolaina.bsky.social ja UTAK:in toiminnanjohtaja @lauriholappa.bsky.social kysyvät. #TYlehti Lue ▶️ labore.fi/t&y/pitaisik...
IMF:n vuoden 2024 julkisen talouden sopeuttamista koskevan laajan tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Talouskasvun näkökulmasta pitäisi ennen kaikkea välttää julkisten investointien leikkauksia ja julkisen sektorin irtisanomisia. Näillä on isoin vaikutus tuotantoon. 1/2
IMF kelpaa valitettavasti tässä maassa vain ulkoisella uhalla pelottelemiseen. 😵
#talous #politiikka
Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x
Julkista omaisuutta ei lähtökohtaisesti kannattaisi myydä, mutta Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan rajua kiristämistäkään 10 mrd eurolla. Taseen panemista töihin on harkittava julkisten investointien rahoittamiseksi sopeutuksen vastapainona.
Solidiumin omistamien osakkeiden tuotto sen perustamisesta lähtien on ollut 9,3 % ja suoraan omistetuissakin yhtiöissä tuottoa n. 10 %/v. 10 v. aikajänteellä.
"Valtion 10-vuotisten obligaatioiden vuosikorko on ollut välillä 2008–2026 keskimäärin 1,7 prosenttia, eli huomattavasti alhaisempi."
Valtion rahoitusvarallisuus koostuu pääasiassa lainoista, osakkeista ja rahasto-osuuksista.
"ideaalimaailmassa valtion varallisuuden myymistä tulisi välttää, mikäli siitä saatava tuotto ylittää julkisesta velasta maksettavan koron."
Jos huomioidaan myös työeläkelaitosten varallisuus, Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi. Suomen julkisella sektorilla on 57 % BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
"Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa."
Nettovelkaa onkin Suomella n. 30 %-yksikköä vähemmän kuin EU:ssa tai euroalueella keskimäärin, vaikka työeläkelaitoksia ei edes huomioitaisi.
"Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka)"
Bruttovelkaa on Suomella EU:n ja euroalueen vertailussa keskimääräisesti, vaikka velkaantuneempia maita on vain 6 (Kreikka myös).
"koronvaihtosopimukset ja muut johdonnaiset kasvattivat velanoton tarvetta 3,3 miljardilla eurolla vielä vuonna 2025"
Nettovelka kehittynyt samoin kuin bruttovelka, mutta on n. 50 %-yksikköä alhaisemmalla tasolla.
"On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta."
Ulkomaisten marjanpoimijoiden riistoon ja hyväksikäyttöön voivat kauppaketjut vaikuttaa ottamalla reilun kaupan marjat tuotevalikoimaansa. Lisäksi tietenkin lainvalvontaa tarvitaan, eikä ihmiskaupan estämisen pidä olla kuluttajien valinta.
www.teollisuusliitto.fi/2026/03/amma...
