@tomassjoblom
Senior research communication specialist at Kela (The Finnish Social Security Institution) by day: @kelantutkimus.kela.fi. Freelance scicomm trainer by night. Ex social media lead at University of Helsinki. History MA. Dad.
Se on perjantai ja vastaavan tutkimusviestinnän asiantuntijan aika viimeistellä ensi viikon julkistukset.
Vinkkaan paljastamatta tarkemmin, että meiltä Kelan tietopalveluista on tulossa ensi viikolla aika todella tiukkaa settiä ulos.
Toimittajille voidaan laittaa embargolla, jos kiinnostaa! 😉
Ehkä sitäkin, mutta pääosin vähemmän lapsia ylipäänsä. Toki myös perhevapaauudistuksessa piteni yhteensä käytettävissä oleva vanhempainvapaiden määrä.
Mä suhtaudun kyllä jossain määrin epäilevästi siihen, että sosiaaliturvaetuuksien muutoksilla olisi ihan kauhean suurta vaikutusta syntyvyyteen. En ole ainakaan muista törmänneeni tutkittuun tietoon, joka tukisi sellaista käsitystä. Luulen, että suurempi vaikutus on kulttuurisilla tekijöillä.
Paljon, ja se selittää meidän tutkimuspäällikön mukaan valtaosan tuosta käytön vähenemisestä. Pienempi vaikutus (mutta silti vaikutus) on sillä, että kotihoidon tukea käytetään vähemmän ja lyhyempiä jaksoja.
Lähde: Tiedote: Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa tietotarjotin.fi/uutinen/1359...
Päivän tilasto: Kotihoidon tuen käyttö vähenee.
Saajien määrä
2015 – 110 040
2020 – 86 611
2025 – 59 834
Jaksojen kesto ennen ja jälkeen perhevapaauudistuksen
- 2021 syntyneet: 69 % alle vuoden, 31 % yli vuoden
- 2022 syntyneet: 73 % alle vuoden, 27 % yli vuoden
Lähde kommentissa.
Ajatuksia?
Kuvio: Kotihoidon tukea saaneiden miesten ja naisten määrä vuosina 2015–2025. Kuvasta näkee, että kotihoidon tuen saajien määrä on lähes puolittunut vuodesta 2015.
Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa.
Kotihoidon tuen saajia oli enää alle 60 000 vuonna 2025, ja heistä 8 % oli miehiä. Vuonna 2015 saajia oli yli 111 000 ja saajista 7 % oli miehiä.
Tarkemmin:
tietotarjotin.fi/uutinen/1359...
Kuvio: Kelan etuusmenot vuonna 2025 kokonaisuuksittain. Kuviosta näkee, että Kela maksoi etuuksia yhteensä 17,5 miljardia euroa. Euroissa laskettuna eniten maksettiin sairausvakuutuskorvauksia pois lukien lääkkeet 3,4 miljardia euroa, eläke-etuuksia 2,6 miljardia euroa ja työttömyysetuuksia 2,1 miljardia euroa.
Kela maksoi etuuksia 17,5 miljardilla vuonna 2025. Kelan etuuskulut kasvoivat 188 miljoonalla eurolla eli 1,1 prosentilla vuonna 2025.
Lue tarkemmin kulujen jakaantumisesta ja muutoksista:
tietotarjotin.fi/uutinen/1358...
Se fiilis, kun saat tutkijalta ennakkotietona yhden tilaisuuden esitysmateriaalin ja sieltä löytyy jymy-uutinen (tavallaan odotettu, mutta silti jymyisä). Näiden hetkien takia teen viestintää. 🤩
Kuvio: Continuity of Care -indeksi erikoistumattomilla yleislääkäreillä, eri alojen erikoislääkäreillä ja hammaslääkäreillä yksityissektorilla vuosina 2003–2004 ja 2021–2022. Kuvasta näkee, että hoidon jatkuvuus on heikentynyt yksityisissä lääkäripalveluissa.
Hoidon jatkuvuus on heikentynyt myös yksityisissä lääkäripalveluissa, osoittaa uunituore tutkimuksemme. Erikoisalojen välillä on eroja.
Hoidon jatkuvuus edellyttää myös hyvän asiakaskokemuksen, tiedonkulun ja prosessien jatkuvuutta. Yhteinen haaste.
👇
tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Ei ole koskaan ollut näin helppoa löytää Kelan erilaisia datalähteitä työttömyydestä yhdestä paikata.
Kokeiltiin tehdä meidän verkkosivuille koonti kaikenlaisesta työttömyyteen liittyvästä aineistosta yhdelle sivulle niin, että siitä voi helposti valita.
MP? 👇
tietotarjotin.fi/tyottomyys
"Vantaa, Vantaa, number one"
- Käärijä
Juu varmasti näin. Joissain tapauksissa voi tosin kysyä, onko uudempi ja kalliimpi parempi. Ainakin monet uudet lääkkeet on hyväksytty myytäväksi ja korvattavaksi aika hataralla tutkimusnäytöllä siitä, että ne oikeasti hyödyttäisivät ihmisiä enemmän kuin vanhat lääkkeet.
Joku jossain vaiheessa joutuu vetämään uusia rajoja, mutta se taho ei tule uudelleen valituksi. ;)
Hyvä kysymys! Varmasti jonkinlaisia vertailuja on, koetan kaivaa kunhan ehdin.
Tasapainottelua! Onneksi ei itse tarvitse olla se, joka päättää näistä asioista lopulta. Tosin vaikuttaa mun mielestä siitä, että kukaan ei oikein halua olla se, joka päättää mihin terveyteen ja sairastamiseen liittyviin asioihin käytetään rahaa ja kuinka paljon.
Useat näistä uusista, kalliista lääkkeistä on tosiaan mun käsityksen mukaan kyllä sinänsä hyviä lääkkeitä, että ne tehoavat paremmin tai sellaisiin vaivoihin, joiden lääkitseminen aiemmin on voinut olla vaikeaa tai joihin ei ole löytynyt lääkkeitä.
Jep, uudet (biologiset) lääkkeet ajavat ihan selvästi lääkekorvausten kasvua. Hintakilpailu biologisissa puolestaan hillitsee kasvun vauhtia.
Joo viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin aika täsmälleen miljardi euroa. On kasvanut viimeisen parin vuoden aikana varsin reippaasti (ensisijaisten etuuksien leikkaukset + ukrainalaiset + työttömyys).
Uunituoreita tilastoja lääkekorvauksista.
Keskeisiä lääketilastoja vuodelta 2025:
🔸Kela maksoi korvauksia 1,98 mrd. € (+79 m€)
🔸Lääkkeiden kokonaismyynti 4,2 mrd. € (+ 4 %)
🔸Korvausten saajia 3 milj. (-190 000 hlöä)
Kovasti kasvavia mm.
🔸Syöpälääkkeet
🔸Diabeteslääkeet
🔸Migreenilääkkeet
Ajatuksia?
Kuvio: Sairausvakuutuksesta maksettavien lääkekorvausten perusteena olevat kustannukset sekä maksetut lääkekorvaukset vuosina 2015–2025, miljoonaa euroa käyvin hinnoin. Kuvasta näkee, että lääkekorvauksia maksettiin jo lähes 2 miljardia euroa vuonna 2025.
Lääkekorvaukset kasvoivat lähes 2 miljardiin euroon vuonna 2025.
Kasvua selittävät erityisesti
- uusia, kalliita lääkkeitä käyttävien henkilöiden määrän kasvu
- lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen
- uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään.
👇
tietotarjotin.fi/uutinen/1350...
"Viestinnän mediatiimistä moi!"
☝️ Jokaisen asiantuntijan lemppariesikatselu, kun avaa Teamsin ekaa kertaa päivän aikana.
On taas ollut sekoilua sosiaaliturva-asioissa, niin muistellaan perusasioita!
1: 4/5 saa vuoden aikana jotain Kelan etuutta.
2: Menoissa kaikki on näpertelyä, jos ei ikääntymis- ja terveysmenoihin pystytä.
3: Toimeentulotuki, työttömyysturva ja yleinen asumistuki euroissa 1/4 Kelan etuuksista.
Tilapäisen suojelun perusteella maassa olevat (ukrainalaiset) eivät voi saada työmarkkinatukea, ja peruspäivärahaa voi saada jos täyttää työssäoloehdon eli on työskennellyt Suomessa n. vuoden.
Arvelisin, että ukrainalaiset eivät juuri näy. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen selittänevät pitkälti.
📊 Päivän tilasto: Kelan työttömyystukien saajamäärä kasvoi 29 000 vuonna 2025.
Vuoden 2025 tunnuslukuja:
🔸 saajia yhteensä 338 000 henkilöä
joista
🔸 työmarkkinatuki 273 000 (+13 %)
🔸 peruspäiväraha 79 000 (-2,6 %)
🔸 menoja 2,01 mrd. €
🔸 menot kasvoivat 100 m€ (inflaatio huomioiden)
Ajatuksia? 🤔
Kai huomaat, että tuo kuvakaappaus on Kelan sivuilta?
Meillä ei ole sitä suoraan eriteltynä, mutta matemaatikot laskivat Hesarille tietyillä ehdoilla, että jälkihuollon piirissä olevia toimeentulotukea ja opintotukea saavia nuoria, jotka eivät nostaneet opintolainaa, olisi ollut viime vuonna vajaa 400.
www.hs.fi/suomi/art-20...
Tilastossa on ne, jotka ovat saaneet korvausta vähintään kerran vuoden aikana (kasvua) sekä maksetut korvaukset yhteensä käyntikerroista (kasvua).
Epäilen itse myös, että psykoterapeuttien määrän kasvu selittää koettua kysynnän laskua ainakin osittain. Enemmän kilpailua.
Hylkäysprosentti uusille kuntoutuspsykoterapian hakemuksille näyttää olleen tilastojen perusteella viime vuonna 10,9 %, mikä on noin 3 prosenttiyksikköä isompi kuin vuonna 2020. Eli on se jonkin verran kasvanut, mutta ei minusta mitenkään hurjan paljon.
Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on siis _kasvanut_.