Aatu Puhakka

Lukijan mielipide | Talouspolitiikan säännöt ovat poliittisia valintoja Arviointineuvoston riippumattomuus ja laaja-alainen tietopohja ovat demokratian kannalta keskeisiä.

Hyvä kirjoitus. Itse muotoilisin asian vielä eksplisiittisemmin niin, että velkajarru heikentää demokratian tilaa Suomessa
www.hs.fi/mielipide/ar...

Kirjoitin tuoreimpaan Tiede ja edistys -lehteen perussuomalaisten tiedepoliittisesta argumentaatiosta ja laitaoikeistolaisesta tiedepolitiikasta. Juttu on vapaasti luettavissa.

tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Kirjoittajakutsu: Korkeakoulupolitiikka talouskurin Suomessa - SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on kansalaisjärjestö, joka edustaa kaikkia Suomen ylioppilaskuntia ja sen myötä kaikkia Suomen yliopisto-opiskelijoita. Osana vuoden 2026 toimintasuunnitelmaansa…

Huomio koulutuspolitiikasta ja koulutuksen poliittisesta taloudesta kiinnostuneet asiantuntijat!

SYL tuottaa julkaisun koulutuspolitiikasta talouskurin Suomessa. Julkaisuun etsitään kirjoituksia, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Kirjoittajille maksetaan palkkio.

syl.fi/kirjoittajak...

Vaikka Kärnä on tunnettu trolli niin onhan tämä silti kiinnostavin avaus Kuntien poliittisen talouden kentällä sitten kriisikuntakriteerien!

”Rautavaara-bondi” – Näin Mikko Kärnä vastaisi velkajarruun Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä kertoo harkitsevansa kansainvälisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua, mikäli valtio ulottaa suunnitteilla olevan julkisen talouden velkajarrun koskemaan m...

No nyt! Mikko Kärnältä kiinnostava avaus kuntien poliittiseen talouteen

demokraatti.fi/rautavaara-b...

Investointivetoisella kasvuohjelmalla, jolla lisättäisiin samalla Suomen strategista autonomiaa ja edistettäisiin kestävyyssiirtymää, julkisyhteisöjen velan BKT-suhde saataisiin helposti lasku-uralle. Resursseja ja mahdollisuuksia on niin paljon yhteiskunnassamme käyttämättä.

#talous

"Ranska luopuu Teamsin ja Zoomin käytöstä, Suomessa vastaava ei onnistuisi."
www.hs.fi/suomi/art-20...

Ja miksi muka ei onnistuisi?

No esimerkiksi siksi, että Microsoftin edustaja on tekemässä päätöksiä huoltovarmuuskeskuksessa.
www.huoltovarmuuskeskus.fi/huoltovarmuu...

Schrödingerin #Huipputuloiset :
– heitä on Suomessa niin vähän, ettei heitä verottamalla lisää saada merkityksellisiä lisäverotuloja valtiolle;
– kun heidän marginaaliveroaan lasketaan, he vetävät pelkillä lisääntyvillä ylityötunneillaan Suomen talouden nousuun... 🤔

#Verotus #Talous #Politiikka

Käytettävissä 🫡

» Yhteisöveron laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua <p>Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi todetaan VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotuloj...

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa raportissaan, että "yhteisöveron alentaminen voi olla perusteltua osana kokonaistuotannon kasvattamiseen tähtäävää verorakenteen muutosta."

Tämä on erikoinen kanta. Useimmat tutkijatkin ovat todenneet sen tehottomaksi keinoksi. verotutkimus.fi/yhteisovero/

Hallitus voi tehdä VM:n laskelmissa 100 000 työpaikkaa tuovat työllisyystoimet, mutta lopputulos saattaa olla tyystin eri – ”Työllisten määrä saattaa laskea vaikka 50 000 henkilöllä” – KU KU kysyi taloudesta ja työllisyyspolitiikasta. Biosin ekonomisti Jussi Ahokas vastasi. Terve taas, Bios-tutkimuksyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Hallitusneuvotteluja vetävä kokoomuksen puheenjohtaja

Onneksi kansaa (joka on uutisensa lukenut) ei enää voi sumuttaa.

#talous #politiikka

Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025.

Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin.

1/3

Asiat tärkeysjärjestykseen!

Hesari irti todellisuudesta.

Ensinnäkin Kataisen sinipunahallitus sopeutti Suomen julkista taloutta enemmän kuin Sipilän ja Orpon hallitukset yhteensä. Toiseksi tällä oli varmasti eurokriisin keskellä oma osansa kansantalouden heikkoon tilaan ja korkeaan työttömyyteen, minkä vuoksi julkisyhteisöjen alijäämät vain kasvoivat.

Kunnat joutuvat vaikeuksiin, kun hallituksen uudistus kaatui – ministeri yritti varoittaa Kysyimme kunnilta, mitä uudistuksen kariutuminen niille merkitsee. Ministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) korostaa, että uudistus ei yksin ratkaise kuntien talousongelmia.

Valtio-kunta -suhteen osalta voisi olla perusteltua tasapainottaa tilannetta esimerkiksi jäädyttämällä kriisikuntamenettelyn käyttöönotto, kunnes valtio saa aikaan valtionosuusuudistuksen.

yle.fi/a/74-2019578...

Tukiko Marinin hallitus suhteettomasti kuntataloutta? Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että näin ei välttämättä ole.

UTAKin blogissa julkaistiin erinomainen kuntatalouteen erikoistuneen väitöskirjatutkija @aatupuhakka.bsky.social kirjoitus koskien VTV:n kritiikiä Marinin hallituksen politiikkaa kohtaan. VTV kritisoi edellistä hallitusta ennen kaikkea liiallisesta kuntien tukemisesta. 1/x

Kirjoitin VTV:n raportista kuntatalouden näkökulmasta:

"Kuntien liiallisen tukemisen valtion taholta, etenkin pysyvän sellaisen, pitäisi siis näkyä joko liian ylijäämäisenä kuntataloutena, liian hyvänä palveluvalikoimana tai liian matalana verotuksena."

Tukiko Marinin hallitus suhteettomasti kuntataloutta? Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että näin ei välttämättä ole.

Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että Marinin hallituksen tuki ei ollut välttämättä liiallista, kun huomioidaan kuntatalouden alijäämäisyys, valtionosuusuudistus ja kuntien lakisääteiset tehtävät.
utak.fi/tukiko-marin...

Bussi starttaa iltapäivällä, eli pitäisi riittää. MAKSAVA ASIAKAS ja kuuntelija kiittää. (riimi)

Tuleeko ulos ennen lauantaita, kun pitäisi matkustaa Onnibusilla Jyväskylään?

S&P katsoo nettovelkaa, ei bruttovelkaa.

Velkapaniikkia Suomessa lietsotaan pitkälti korkean julkisyhteisöjen bruttovelkasuhteen ja luottoluokittajien määrittelyvallan kautta. Tämäkin on ristiriitaista, sillä luottoluokittajat, kuten S&P 👇 katsovat likvideillä varoilla puhdistettua nettovelkaa analyyseissaan. Sillä Suomen valtio pärjää!

Kirjassa kerrotaan, että ehdotus yhteisöveron alennuksista tuli juuri valtiovarainministeriöstä 6.4. pidetyssä Teams-kokouksessa. Kansliapäällikkö Majanen oli ehdottanut jopa 4 prosenttiyksikön yhteisöveron laskua (eli 2-kertaista päätettyyn nähden) ja ylimpien marginaaliverojen laskua. 2/x

Sisäpiirilähteet | Sofia Virta joutui omiensa arvostelun kohteeksi, mutta nyt hän on vihreiden ”ongelmista pienin” Vihreät pyrkii tekemään nyt itsestään hallituskelpoisen. Osin tästä syystä vihreät lähti velkajarrupäätökseen ja lämmittelee riitojen jälkeen keskustaa kulisseissa. Soraäänet puheenjohtaja Sofia Virra...

Linkki itse juttuun: www.hs.fi/politiikka/a...

Vihreät yrittävät samalla saada läpi saastuttaja maksaa -periaatteen ja lämmitellä välejään keskustaan. Tuntuu epätoivoiselta projektilta, kun "saastuttaja maksaa" tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi karjatalouden kustannusten pitäisi kasvaa.

Velkajarru kaventaa jo nyt keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista, kun oppositiota muistutetaan, että tehän sitouduitte Torstain kyselytunnilla saatiin esimakua siitä, mitä on odotettavissa koko loppuvaalikausi viimeiseen vaalikeskusteluun asti. Velkajarru kaventaa vaalikeskustelua, koska väittelyä siitä, tulisiko

Kansan uutiset teki parikin juttua, jossa siteerattiin kirjoittamaani analyysia velkajarrusta:

"Velkajarruun sitoutunut oppositio – eli SDP, keskusta ja vihreät – sai ja saa tästä lähtien kuulla joka käänteessä siitä, missä ne ovat mukana."

www.ku.fi/artikkeli/52...

Tämähän tosiaan olisi varteenotettava vaihtoehto "nykymenolle". Oikeiston ollessa kiinni talouskurissa ja monien vasemmistolaisten yhdistäessä yritystuet korporaatioihin (jopa kleptokratiaan) tämä vaihtoehto ei kuitenkaan resonoi. Velkajarru tarkoittanee sitä, että tätä on vaikea edes ehdottaa.

Velkajarru voi kääntyä kannattajiaan vastaan – Politiikasta Velkajarru voi vaikeuttaa myös oikeiston ja elinkeinoelämän intressien toteutumista.

Kirjoitin velkajarrusta.

"Herääkin kysymys, milloin velkajarru ylipäätään voidaan ottaa käyttöön."

politiikasta.fi/velkajarru-v...

Poliittinen talous -lehden vuoden 2025 ensimmäinen numero on koottu!

Numerossa 13:1 muun muassa teorisoidaan alustayhtiöiden poliittista vaikutusvaltaa, tarkastellaan datakeskusinvestointien hyviä ja huonoja puolia sekä analysoidaan siirtolaisten hoiva- ja kotitaloustyön järjestelyjä. 1/4

Analyysi: Elinkeinoelämä oli amisten mullistuksesta innoissaan – vaan ei ole enää Nuoret eivät olleetkaan sellaisia kuin vallanpitäjien haaveissa. Laskun ammattikoulutuksen ongelmista maksavat nyt myös yritykset, kirjoittaa tutkiva toimittaja Jouni Munukka.

Elinkeinoelämä ehkä tarvitsisi jonkun edunvalvojan omia edunvalvojiaan vastaan.

yle.fi/a/74-2018892...

Olen itsekin jäänyt X:ään, seuraamaan konservatiivioikeiston radikalisoitumista ihan tutkijanäkökulmasta. Välillä tuntuu, ettei yhtään ketään kiinnosta miten hulluja asioita siellä esim. Akavan entinen puheenjohtaja laukoo.