Syke arvioi parhaillaan ilmastolain tavoitteiden ajantasaisuutta. Tavoitteet ovat ajantasalla, eikä niitä ainakaan tule lieventää. Myös hallitus aikoo pitää niistä kiinni. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan merkittävästi lisätoimia, erityisesti maankäyttösektorilla. www.syke.fi/fi/tietoa-me...
Björn Wahlroos naureskeli Ylen ykkösaamussa sille, että metsät Suomessa ovat (muka) kääntyneet päästölähteeksi, ja kertoi, että tilastojen taustalla on poliittinen agenda ja metsät kavavat 115-120 Mm3 vuodessa. Tätä kansalle kerrotaan ja kansa kuuntelee. Huh huh. areena.yle.fi/1-72626936?u...
Ei Syke ole hylännyt ilmastolain mukaista hiilineutraaliustavoitetta. Tieteellisen tiedon ja Suomelle oikeudenmukaisen kontribuution perusteella Suomen tulisi olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kulutuksen vähentämistä. Tähän päätelmään päädytään myös, kun asiaa mietitään puunkäytön ilmastovaikutusten kautta: puuta käyttämällä syntyy pitkäksi aikaa enemmän ilmastohaittaa kuin hyötyä. www.syke.fi/en/about-us/...
Suurenmoiset kiitokset ammatillinen oppi-isäni numero yksi, ilmastonmuutoksen hillinnän pioneeri, sivistynyt, ystävällinen ja pitkäaikainen tärkeä kollegani, Ilkka Savolainen. Lämmöllä muistaen, lepää rauhassa Ilkka. ilmastopaneeli.fi/ilkka-savola...
Runkopuuta kasvaa kyllä edelleen enemmän kuin poistuu metsistä, mutta metsien hiilivarasto (hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna) on viime vuosina tilastojen mukaan pienentynyt, sillä metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi. www.luke.fi/fi/uutiset/k...
Maankäytön huomioimista elinkaariarvioinnissa kehitetään innolla suuntaan, joka ei sovellu maankäytön tai siihen liittyvien päätösten ilmastovaikutusten arviointiin. Erityisen kriittistä on maankäytön vertailutilanteen valinta ja soveltaminen johdonmukaisesti. link.springer.com/article/10.1...
Metsien käyttöä on tarkasteltava entistä kriittisemmin ja suotavaa olisi myös, että keskustelussa terminologiaa käytettäisiin johdonmukaisesti oikein. www.hs.fi/mielipide/ar...
Timo Pukkala kiteyttää hyvin Suomen metsien hiilinielukeskustelun vaiheita ja yleisiä ajatusharhoja, blogs.uef.fi/forest-issue...
Metsälehti; @metsalehti.fi, jatkaa valitsemallaan linjalla vähättelemällä hakkuiden lisääntymisen merkitystä nieluvelkaan ja @luke.fi kasvihuonekaasujen inventoinnin asiantuntemusta.
Tuoreessa Metsä-Suomen jaksossa areena.yle.fi/1-74256089 palataan vuoteen 2017 ja tutkijoiden julkilausumaan, jossa varoitettiin Suomen metsänkäyttösuunnitelmista. BIOS oli fasilitoimassa julkilausumaa, ja Ympäristötiedon foorumi osallistui julkaisutilaisuuden järjestämiseen.
”Se on tiedetty jo pitkään, että mitä enemmän metsiä hakataan, sitä pienemmäksi nielu jää. Niillä, jotka ovat tutkineet nimenomaan tätä asiaa, on hyvin yhteneväinen viesti.”
Metsä-Suomi-podcastin vieraana Ilmastopaneelin jäsen @ssoimakallio.bsky.social.
Kuuntele jakso 👇
areena.yle.fi/1-74256089
Jälleen @metsalehti.fi:ssä Riikilän kolumni, joka johtaa täysin harhaan verratessaan kahta täysin eri asiaa. Tutkijat ovat vastanneet siinä esitettyihin väitteisiin jo kaksi vuotta sitten @hs.fi:ssa.
www.metsalehti.fi/artikkelit/s...
www.hs.fi/politiikka/a...
Ei ehkä niin yllättävää, että ilmastopaneeli tukeutuu kasvihuonekaasuinventaarioon, joka on perusta maiden raportoidessa päästöjään YK:n ilmastosopimukselle Pariisin sopimuksen sitoumusten ja EU:n asettamien velvoitteiden seurannassa. www.metsalehti.fi/artikkelit/t...
Kaikki kunnia keihässankareillemme uran saavutuksista, mutta metsien hiilinielujen ymmärryksessä riittää kavereilla vielä hiukan savottaa. www.hs.fi/alueet/art-2...
Oivallinen ja perusteellinen vastine Juha Mikolalta ja Paavo Ojaselta @luke.fi kasvihuonekaasuinventaarin hiilitaselaskelmiin kohdistuneeseen kritiikkiin. www.metsalehti.fi/artikkelit/k...
Suomi tarvitsee pikaisesti tehokkaita lisätoimia, erityisesti maankäyttösektorilla, EUn asettamien sitovien ilmastovelvoitteiden ja Suomen ilmastolaissa asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, arvioi @ilmastopaneeli.fi.
yle.fi/a/74-20155596
Arvio metsien vertailutason teknisestä korjauksesta tiukensi Ruotsin metsien vertailutasoa n. 10 Mt CO2/a. Siis saman verran kuin arvio teknisestä korjauksesta on lieventänyt Suomen metsien vertailutasoa. www.slu.se/ew-nyheter/2...
Suomi ei ole myöskään saavuttamassa LULUCF-asetuksen velvoitteita, eikä metsäenergian kestävyyttä voida osoittaa RED III -direktiivin mukaisesti kansallisella järjestelmällä. Rikotaanko siis myös LULUCF ja ESR -asetuksia ja RED III -direktiiviä?
Tämä päätös ei perustu tietoon siitä, mitkä ovat olennaiset vanhan metsän ominaisuudet tai mitä Suomessa tarvitaan luontokadon pysäyttämiseksi. Se perustuu (ilmeisesti) pelkoon, että kriteerit vaikuttaisivat puukauppaan myös yksityismetsissä. Päätös ei kuitenkaan tätä estä.
yle.fi/a/74-2015065...
Metsien hiilinielujen hupeneminen on vakava paikka. Kirjoitimme tästä @ilmastopaneeli.fi puheenjohtaja Jyri Seppälän kanssa. Metsien kadonnut hiilinielu heikentää myös talouden näkymiä
www.hs.fi/mielipide/ar...
Kyllä hän 5.3.2025 kirjoittamassaan kolumnissa kertoo olevansa Maailman ilmatieteen järjestön pääjohtaja. www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/45aec6...
Suomen metsien hiilinielusta huolehtiminen on Suomen vastuulla ja metsien hiilinielua voidaan kasvattaa merkittävästi vähentämällä hakkuita. Vastasimme Markku Ollikaisen kanssa Petteri Taalaksen MT Metsä kolumniin.
Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva välitavoite Suomelle ja siihen tarvittavat toimet ovat kauaskatseista politiikkaa, @ilmastopaneeli.fi kannanotto.
ilmastopaneeli.fi/hiilineutraa...
Metsäbioenergia ei täytä Suomessa EU:n REDIII-direktiivin vaatimuksia, koska direktiivin LULUCF-kriteerit eivät täyty. Tämä pitäisi huomioida kestävyyslain valmistelussa ja metsäbioenergian tukikelpoisuudessa. @syke.fi lausunto lakiluonnoksesta löytyy täältä: www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/...
Toisin kuin tässä Maaseudun tulevaisuuden kolumnissa esitetään, hakkuiden vähentäminen lisää metsänielua merkittävästi. @luke.fi skenaariolaskelmien mukaan noin 10 Mm3 vähennys vuotuisissa hakkuissa kasvattaa metsien hiilinielua n. 20 Mt CO2 vuodessa. www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/45aec6...
If tree harvesting generates CDR, how is it possible that harvesting more wood compared to harvesting less reduces CDR? How should we understand your result regarding tree harvesting: should we harvest more or less?
Based on your results, wood harvesting generates CDR but increased wood harvesting reduces CDR as net emissions increase. You think this is not confusing?
As carbon footprint is a metric to measure climate efficiency of various systems or decisions, a negative CF means that the system is extremely efficient. Wouldn't the right conclusion then be that the particular products should be produced as much as possible?
The framework seems to be retrospective, thus not applicable to estimate future effects. According to the results, GWP of harvested softwood is negative, which means it has cooling effect on the climate. How should people interpret this result?
