Osalle artsut ja aiheet ovat tuttuja, toisille ei, mutta ei niiden kertaaminen ja asiasta vääntäminen ollut kenellekään haitaksi. Vaikka joskus suunnitelmat menevätkin uusiksi
09.01.2026 16:23
👍 0
🔁 0
💬 0
📌 0
Osalle artsut ja aiheet ovat tuttuja, toisille ei, mutta ei niiden kertaaminen ja asiasta vääntäminen ollut kenellekään haitaksi. Vaikka joskus suunnitelmat menevätkin uusiksi
Silloin kuin tällaiset ”mahdottomat” yhteydet todennetaan empiirisesti niin sehän sitä uutta tietoa luo. Nimittäin sellaista mitä ei aiemmin kuviteltu. Onko se sitten kiinnostavaa tai onko sillä laajempaa merkitystä on toki eri asia
Tietenkin mekanismien tutkiminen tuo tähän lisätietoa, on kiinnostavaa itsessään ja auttaa yleistämään ja luomaan uusia (vahvempia) hypoteeseja. Joten en minä ainakaan sitä heittäisi roskakoriin vaikkei se aina tarpeen ehkä olekaan ja joskus (ainakin sos. tieteissä) niissä on päälleliimatun maku
Kausaatio (X->Y) voidaan todentaa (oletusten pitäessä paikkaansa) ilman tietoa mekanismeista. Jos satunnaistettu koe tuottaa tuloksen, jonka mukaan X vaikuttaa Y:hyn ja sama tulos saadaan kerta toisensa jälkeen, niin voimme hyvällä todennäköisyydellä päätellä että näin on vaikkemme tietäisi miksi
Ja tässä toinenkin Wattsin juttu aiheeseen liittyen doi.org/10.1126/scie...
Ja tässä ainakin omasta mielestäni mielenkiintoinen juttu (natsiksi) tulemisesta, jossa ei lainkaan viitata motiiveihin yms doi.org/10.1016/S030...
Postgrad(uate) = meidän tapauksessa ekan vuoden väikkärintekijät www.eui.eu/Documents/De...
Watts kritisoi etenkin Verstehen -traditiota, jossa ymmärrettäviä mekanismeja helposti liimataan selityksiksi havaituille yhteyksille. FN tietty ratsastaa otsikollaan, mutta sen takaa löytyy ihan hyvä pointti teoretisoinnin (väärin)käytöstä
Syksyisin pitämällämme sosiologian ”peruskurssilla” (siis postgrad-taso) luetutimme ao. tekstit, jotka herättivät keskustelua juuri tästä aiheesta doi.org/10.1086/678271 ja doi.org/10.1177/0735... Kumpikin ravistelee hieman sosiologian yleistä näkemystä teoriasta ja mekanismeista
X voi tosiaan vaikuuttaa Y:hyn ilman että meillä on hajuakaan siitä, miksi näin tapahtuu. Sikäli tosin puolustaisin mekanismien jahtausta, että a) hauska on tietää, ja b) niiden ymmärtäminen vahvistaa teoriaa joka parantaa yleistettävyyttä ja vähentää false positivien riskiä
Varmasti näin. Mutta jos kolme toisistaan riippumatonta kvasikokeellista tutkimusta päätyy eri aineistoilla (jotka ovat suuria) samaan johtopäätökseen, niin aiempien totuuksien uudelleen tarkastelu voi olla perusteltua (oli lopputulema sitten mikä tahansa).
Ok. No, nopeasti tulee mieleen a) raskausajan olosuhteiden merkitys sosioekonomisiin tulemiin, ja b) ehkä turvallisen säteilyaltistuksen rajaa tulisi harkita uudelleen (ei tietty vain näin tutkimusten perusteella).
Mitä tähän tutkimukseen tulee niin se oli kaverin gradu, joten kaipa ihan riittävää
Missä mielessä tämä ei lisää ymmärrystä maailmasta?
Tulos on käytännössä tismalleen sama Ruotsista ja Norjasta saatujen kanssa. Mekanismin ymmärtäminen toki lisää kausaaliväitteiden uskottavuutta (koska vahivstaa hypoteesia ja vähentää false positiven tod.näk.) mutta lopulta suurempi merkitys on asetelmalla ja tulosten kumuloituvuudella
Today, @lintuslotta.bsky.social defended her doctoral thesis on educational inequalities at the @eui-eu.bsky.social Great defense, thanks to Lotta and the commiittee with @kbkarlson.bsky.social Bess Bukodi and @hermwerf.bsky.social
🌅📙 64.3
#Brextinction
Considering support decline for #Brexit since 2016, @fresejoris.bsky.social
@juhoharkonen.bsky.social & @simonhix.bsky.social look at #CohortReplacement to argue that generational shifts will keep pressuring Brexit support to 2030
🔗
Good to see a piece about the EUI in The Economist. But this is a hatched job, with little resemblance to reality. Charlemagne is usually excellent, so this is odd. Can only think that @spignal.bsky.social talked to people who don't really know what's going on.
www.economist.com/europe/2025/...
Now it must be true then
Write that you’re offering a nuanced close reading of a complex process (and don’t cite Healy)
Cherry on top is when citations misspell your name more often than not
Melinda Mills was awarded an honorary doctorate at the @eui-eu.bsky.social. The laudatio was given by @juhoharkonen.bsky.social. @melindacmills.bsky.social congratulations!
Day 1 of the Age-Period-Cohort Workshop - organised by our @rafgrotti.bsky.social - is a wrap! ✨
Key takeaway: the APC identification problem may be an unsolvable puzzle, but there are some tricks to get around it.
Thanks to @juhoharkonen.bsky.social & J. van Leeuwen for sharing their expertise!
Hurray to Giuseppe Ciccolini for having his diss. chapter on status loss and PRR voting out in @poppublicsphere.bsky.social A substantive increase in PRR support among classes experiencing a declining relative position in the income dist., even if incomes increased in abs terms. Supervisor proud!
A talk of folks flying to PAA is whether to erase WhatsApp etc before travelling and what to do if detained
@clic.bsky.social proudly congratulates the winner of the @isa-rc28.bsky.social conference bingo of this year's meeting in Milan 🥳
Congratulations @ivancanzio.bsky.social
☀️ RC28 starting in Milan tomorrow and we are very happy to see many CLICers & friends on the program 🔥
Join us in these great sessions👇
In the afternoon sessions we first had @juhoharkonen.bsky.social presenting new work on flipping birth order effects in the Netherlands
Next up was @juhoharkonen.bsky.social discussing a great and thought-provoking keynote by @ftorche.bsky.social on pre-natal exposures and causal inference assumptions in sociological research 📚📚
Hiring again! Lecturer in Sociology. We're looking for someone strongly anchored in sociology through high-profile contributions, and with the ability to appeal to students and colleagues of various methodological orientations.
www.ucl.ac.uk/work-at-ucl/...
On the way to work yesterday
Realistisesti, tuskin taipuisi. Perusjärjestelmän ulkopuolelta tuleva rahoitus sitä kuitenkin voisi taivuttaa, jos rahoituksen ehtoihin kuuluisi mm. joustavampi palkkaus
Mutta jos taipuisi, niin omastakin mielestä sanotaanko 5-12 v väittelystä voisi olla paras haarukka