Ulkopolitiikka

Kiitos kuluneista vuosista, Ulkopolitiikka | Ulkopolitiikka Olen aina rakastanut kirjoittamista. Se on minulle luontainen tapa ilmaista itseäni. Ja enemmänkin; kirjoittaminen – ja sitä aina tukenut ja usein innoittanut

Ulkopolitiikka-lehti kiittää ja kuittaa! 🙏

Ulkopoliittinen instituutti on päättänyt lakkauttaa UP-lehden julkaisemisen. Toiminta päättyy maaliskuussa, ja verkkolehti jää avoimeksi arkistoksi.

Lämmin kiitos kaikille lukijoille! ❤️

ulkopolitiikka.fi/kiitos-kulun...

Miksi miljoonat amerikkalaiset haluavat itsevaltaisen presidentin? | Ulkopolitiikka Yhdysvalloissa osa kansalaisista kaipaa autoritaarista johtajaa, joka voi halutessaan toimia yksinvaltaisesti. Kävipä marraskuun vaaleissa mitä tahansa, nämä äänestäjät eivät ole katoamassa minnekään.

Miksi Donald Trumpin itsevaltaiset otteet eivät saa kannatusta romahtamaan?

Koska juuri sitä hänen kannattajansa haluavat, toteaa
@fiia.fi tutkija @marialinden.bsky.social UP:n jutussa viime kesältä. Taustalla on autoritaarisen johtajan kaipuu. #arkistonhelmi

ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoo...

Venäjä-tutkimuksen suurin haaste on lyhytjänteisyys | Ulkopolitiikka Suomessa on tarkasteltu Venäjää kriittisesti ja vapaasti, vaikka joskus toisin väitetään. Pitkäjänteistä tutkimusta heikentää kuitenkin tutkijoiden pätkätyöläisyys, ja käsitys Venäjän turvallisuuspoli...

🔊 Keskustelu suomalaisesta Venäjä-tutkimuksesta jatkuu

Pitkäjänteistä tutkimusta heikentää tutkijoiden työn projektiluonteisuus. Myös käsitys Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntemuksesta on kapeaa ✍️ tutkija @annalh.bsky.social

Lue puheenvuoro⤵️

Saadaanko suomalaisten hyvinvointi ja valtiontalous uuteen nousuun maahantuomalla yksittäisiä piirteitä muiden Pohjoismaiden työmarkkina- ja sosiaaliturvakäytännöistä? 📈

Kirjoitin aiheesta @ulkopolitiikka.bsky.social -lehteen. #pohjoismaat

@Ulkopolitiikka lehdessä hyvin tutkittu ja kirjoitettu juttu Suomen ja Pohjoismaisen mallin samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Ääneen pääsevät Tanskan flexicurity mallista Anna Ilsoe ja Ruotsin työmarkkinamallista Anders Kjelberg.

Totta vai tarua: Pelastaako pohjoismainen malli Suomen? | Ulkopolitiikka Suomessa haetaan mielellään esimerkkejä naapurista. Mutta onko maamme luisunut pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukosta, kuten jotkut poliitikot ovat pitkään varoitelleet?

📣 Uusi totta vai tarua -juttu Pohjoismaista ja työmarkkinoista

✔️❌

🗨️ Suomi ei ole koskaan ollut samankaltainen hyvinvointivaltio kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, sanoo prof. @minnavangerven.bsky.social. Hänestä hyvinvointia ei voida mitata yksistään velan määrällä.

📝@suvinou.bsky.social

Lue juttu 👇

Ranska rimpuilee umpisolmussa | Ulkopolitiikka Ranskan poliittinen järjestelmä ei ole pysynyt ajan muutoksissa mukana. Parlamentin pitkäaikaisin kansanedustaja näkee kriisissä kaikuja 1930-luvulta.

Ranskan politiikka on umpikujassa ja talous syvissä onglemissa. Miten tähän on päädytty?

Veteraanipoliitikko Charles de Courson näkee tilanteessa yhteyksiä 1930-luvun Ranskaan: ”Silloin lopputuloksena oli autoritarismi ja hallitus, joka liittoutui Saksan kanssa.”

ulkopolitiikka.fi/ranska-rimpu...

Vino kuva Venäjästä | Ulkopolitiikka Venäjän hyökkäyssota yllätti monet kotimaisetkin asiantuntijat. Ovatko suomalaiset olleet itäisen Euroopan tuntijoita vai Venäjän ymmärtäjiä, kysyy professori Veli-Pekka Tynkkynen.

🔎Mitkä ovat olleet suomalaisen Venäjä-tutkimuksen sokeita pisteitä?

@vptynkkynen.bsky.social perkaa tätä UP-lehdessä👇

🗯️Tarvitsemme vanhojen käsitteiden purkamista, jotta voisimme oppia menneestä ja tuottaa jatkossa luotettavaa tutkimusta.

Nimellä on väliä | Ulkopolitiikka Paikannimet voivat aiheuttaa isoja kiistoja maiden välille.

Trump vaihtoi Meksikonlahden nimen, mutta suomen kieleen uusia nimiä ei hevillä kotouteta.

Kv. nimivääntöihin on oma YK-elimensä, jossa kiistat ovat roihunneet ennenkin.

Valtaa on yhä enemmän myös Googlella.

UP-lehti pureutui paikannimien politiikkaan v. 2021👇

Suomi lännestä nähtynä | Ulkopolitiikka Professori Tommi Koivula ja tutkija Heljä Ossa työskentelevät Maanpuolustuskorkeakoulussa, mikä on sekä etu että haitta. Työpaikkansa kautta heillä on päästy

📖Uusi arvio

Tommi Koivulan ja @heljaossa.bsky.social teos tarkastelee kattavasti Suomen puolustuspolitiikkaa ja strategista asemaa läntisin silmin.

Lue emeritusprofessori Raimo Väyrysen arvio👇

Länsimaat puhuvat lämpimästi mutta valikoidusti kansainvälisistä säännöistä | Ulkopolitiikka Suurin osa maista haluaa kansainvälisen oikeuden toimivan tasavertaisesti. Se tarkoittaa, että Suomenkin on toimittava aidosti arvopohjaisesti.

📝Uusi kolumni

Juhlapuheissa muistetaan julistaa tukea sääntöpohjaiselle järjestykselle. Puheista tekoihin siirtyminen riippuu kuitenkin usein siitä, minkä maan rikoksista on kyse, kirjoittaa @frankdj.bsky.social

Tämä jännite näkyy Johanssonin mukaan myös uudessa ”arvopohjaisessa realismissa”.👇

Kovaa komentoa | Ulkopolitiikka Demokratia kukoisti pitkään Latinalaisessa Amerikassa. Nyt maanosasta on tullut geopolitiikan taistelutanner, jonka kulisseissa häärii Venäjä.

Latinalainen Amerikka uuden autoritarismin aikakaudella?

Itsevaltaiset johtajat saavat vaikutteita toisiltaan ja suurvaltaliittolaisilta. Venäjä on palannut etsimään vahvempaa jalansijaa. Se tavoittelee diplomaattista hyötyä.

Lue UP-lehden tuoreimmasta jutusta lisää Venäjän pyrkimyksistä👇

Tyhjät ilmastolupaukset kumisevat eniten | Ulkopolitiikka Tietyt YK:n ilmastoelimet on suunniteltu epäonnistumaan, sanoo ilmastotutkija Radoslav Dimitrov. Konkaritutkija paljastaa epämiellyttävän totuuden ilmastodiplomatian ytimestä.

🌱Ilmastotutkija Radoslav Dimitrovin mukaan osa kansainvälisistä ilmastoinstituutioista on luotu tietoisesti epäonnistumaan.

”Tyhjät instituutiot ovat tehokkaita omassa tavoitteessaan; ne oikeuttavat toimettomuutta.”

Lue @annilindgren.bsky.social 📝 tuore UP-juttu⤵️
ulkopolitiikka.fi/tyhjat-ilmas...

Juttuhaku | Ulkopolitiikka.fi

Kaikki vuoden 2024 UP-lehden jutut ovat luettavissa täältä: ulkopolitiikka.fi/juttuhaku/

Lännen kaksinaismoralismi on itsevaltiaiden etu | Ulkopolitiikka Some tuo kaukaiset konfliktit lähelle ja paljastaa nopeasti, ovatko lännen reaktiot aitoja vai tekopyhiä. Kun sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, sitä voi käyttää myös länttä vastaan.

Bakun ilmastokokous paljasti jälleen ristiriidat lännen puheiden ja tekojen välillä, mikä sotii esimerkiksi EU:n omia tavoitteita vastaan.

UPIn vanhempi tutkija Katariina Mustasilta kirjoittaa esseessään lännen kaksinaismoralismista.

ulkopolitiikka.fi/lannen-kaksi...

Vastoin yleistä mielipidettä | Ulkopolitiikka Kyselyissä kasvava osuus EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Tämä saattaa ratkaista Palestiina-kysymyksen suunnan.

Eurooppalaisten asenteet Israelia kohtaan ovat jyrkentyneet, kertoivat viime vuoden kyselyt. EU-kansalaisista enemmistö vaatii muutosta unionin ulkopolitiikkaan.

Harvardin yliopiston vieraileva Fulbright-tutkija @brunojantti.bsky.social kirjoitti esseen aiheesta.

ulkopolitiikka.fi/vastoin-ylei...

Suomi kolmen maailman mittelössä | Ulkopolitiikka Suomi syventää sotilaallista yhteistyötä länsinaapureidensa sekä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa. Onko Suomen valitsema tie kestävällä pohjalla?

Suomen puolustusyhteistyö syvenee länsinaapureiden, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, mutta kestääkö Suomen valitsema tie maailmanpolitiikan suuressa murroksessa?

UPIn vanhempi tutkija @pesumatti.bsky.social pohtii tätä analyysissaan.

ulkopolitiikka.fi/suomi-kolmen...

Viisi näkymää Venäjään | Ulkopolitiikka Venäjä syöksyy yhä syvemmälle synkkyyteen eikä sodalle näy loppua. Kysyimme Venäjä-tutkijoilta arvioita, miltä maa voisi näyttää vuonna 2029.

Kysyimme viideltä suomalaistutkijalta näkemyksiä Venäjän tulevaisuudesta.

Arkady Moshes, Veera Laine, @katri.bsky.social, Jussi Lassila ja @sinikukka.bsky.social kertoivat arvionsa itänaapurimme tilanteen mahdollisesta kehityksestä viiden vuoden ajanjaksolla.

ulkopolitiikka.fi/viisi-nakyma...

Miksi miljoonat amerikkalaiset haluavat itsevaltaisen presidentin? | Ulkopolitiikka Yhdysvalloissa osa kansalaisista kaipaa autoritaarista johtajaa, joka voi halutessaan toimia yksinvaltaisesti. Kävipä marraskuun vaaleissa mitä tahansa, nämä äänestäjät eivät ole katoamassa minnekään.

Maailma sulatteli loppuvuoden Trumpin uudelleenvalintaa. Miksi niin moni amerikkalainen oli valmis äänestämään johtajaa, joka ei peittele yksinvaltaisia suunnitelmiaan?

UPIn tutkija Maria Lindén analysoi tätä jutussaan.

ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoo...

Leggerin loikka | Ulkopolitiikka Laitaoikeisto otti voiton eurovaaleissa, joita väritti kiihtyvä puhe maahanmuutosta. Keskustelussa äänessä ovat lähinnä kantaeurooppalaiset, joilla ei ole kokemusta itse järjestelmästä. On aika herätä...

Laitaoikeisto menestyi EU-vaaleissa ja riemuitsee nyt tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Silti rehellinen keskustelu maahanmuuton ongelmista ja niihin liittyvistä kansalaisten huolista on yhä käymättä.

Taina Tervonen syventyy aiheeseen esseessään.

ulkopolitiikka.fi/leggerin-loi...

Miksi emme puhu rasismista? | Ulkopolitiikka Maailmanpolitiikan kovaa ydintä ovat vuosikymmenien ajan olleet valkoisten miesten tuotokset. Se vinouttaa alan maailmankuvaa ja heijastuu myös käytännön ulkopolitiikkaan.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen ytimessä on ollut valkoisten miesten tuotokset ja Yhdysvallat, mikä on vinouttanut alan maailmankuvaa ja heijastunut ulkopolitiikan tekemiseen.

UP:n toimittaja @kaarinava.bsky.social pohtii esseessään, miksi emme puhu rasismista?

ulkopolitiikka.fi/maailmanpoli...

UP-lehti toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta 2025! 💫

Uudistuneen UP-lehden puhutuimmat jutut vuodelta 2024 käsittelivät mm. Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Tässä poimintoja niistä. 🧵

EU ei voi väistellä Kiina-kysymystä ikuisesti | Ulkopolitiikka EU:n on tehtävä selkoa suhteestaan Kiinaan Trumpin kauden lähestyessä.

Väisteleekö EU Kiina-suhteensa määrittelyä?

Brysselin myyrä Niklas Helwig kirjoittaa, että EU:ssa saatetaan huomata, että paras vastaus Kiinan haasteeseen on tahallinen monitulkintaisuus.

Lue Helwigin uusi kolumni ja vuoden viimeinen juttumme👇

Näitä luettiin vuonna 2024 | Ulkopolitiikka Uudistuneen UP-lehden vuoden puhutuimmat ja luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Vuoden ilmiöitä olivat politiikan tekopyhyys ja ajatusvinoumat.

Tänä vuonna uudistuneen UP-lehden puhutuimmat ja luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Vuoden ilmiöitä olivat politiikan tekopyhyys ja ajatusvinoumat.

Rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoillemme!✨

Mallioppilaiden luisu | Ulkopolitiikka Vähiten sotaisasta valtiomuodosta ei ole epäselvyyttä. Silti länsimaiden tukemat demokratiat kaatuvat yksi toisensa jälkeen. Missä on vika?

Demokratia kiinnostaa aina vaan mutta juurtuu hitaasti. Se vaatii esim. sitä, että lainsäädäntöä rakennetaan siinä missä muutakin infrastruktuuria.

Vuosi sitten julkaistu #arkistonhelmi demokratiaviennistä on yhä ajankohtainen.⤵️

Vastuu paremmasta ulkopoliittisesta keskustelusta on muilla kuin poliitikoilla | Ulkopolitiikka Realistista kuvaa ulkopolitiikasta on turha odottaa päättäjiltä. Tehtävä onkin asiantuntijoiden harteilla.

Kuka vie #ulpo #turpo -keskustelua?

@katerinaabu.bsky.social tarttuu UP-lehden kolumnissaan @kaihko.bsky.social nostoon: kuinka Suomessa on puhuttu sodasta Ukrainassa.

🗨️ Buchtován mielestä poliitikkojen sanomisia ei voida ottaa objektiivisena analyysina vaan poliittisena viestintänä. Lue lisää👇

🗣️Somessa pelataan tunteilla, ja tähän on valtion viranomaisten sopeuduttava.

Näin katsoo latvialainen #turpo-influensseri ja neuvonantaja Tomass Pildegovičs, jonka tapasimme syksyllä Helsingissä.

Lue UP:n #stratcom-sarjan päätösjuttu👇

Lännen kaksinaismoralismi on itsevaltiaiden etu | Ulkopolitiikka Some tuo kaukaiset konfliktit lähelle ja paljastaa nopeasti, ovatko lännen reaktiot aitoja vai tekopyhiä. Kun sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, sitä voi käyttää myös länttä vastaan.

Ukrainan ja Gazan konfliktit, ilmastopolitiikka, rokotepatentit... Länsi ja etenkin EU on toistuvasti näyttänyt taipumuksensa kaksinaismoralismiin ja tekopyhyyteen.

Se hyödyttää lähinnä lännen vastustajia, kirjoittaa tutkija Katariina Mustasilta.

ulkopolitiikka.fi/lannen-kaksi...

Amerikan yksinvallat | Ulkopolitiikka Yhdysvaltojen perustuslaki antaa presidentille liki vapaat kädet vallankäyttöön, jonka rajoja on mitattu monesti. Uusi koitos alkaa tammikuussa.

USA:n demokratian perusta on valtiovastainen: sillä haluttiin erottautua eurooppalaisista kuningaskunnista, sanoo Markku Henriksson UP:n haastattelussa.

UP katsoo poikkeuksellisesti syvälle menneisyyteen. Miksi maan presidentillä on niin suuret valtaoikeudet?👇

ulkopolitiikka.fi/amerikan-yks...

Maailma valtioiden kilpakenttänä | Ulkopolitiikka Aikaamme hallitsee kokemus kiihtyvästi etenevästä muutoksesta.

📖
"Tekijöiden silmissä elämme aatteiden jälkeisessä ajassa. Resurssit ratkaisevat", kirjoittaa Juhana Aunesluoma arviossaan Jaakko Iloniemen ja Henri Vanhasen
syksyn kirjasta Vuosisadan kilpajuoksu.
👇
ulkopolitiikka.fi/maailma-valt...