A Finnish government study, to be published in May, will outline a plan to “build” a “Verdant Wall” along #Finland’s Eastern border by #rewilding and restoring natural habitats, especially marshlands, as barriers to invasion. Win win win!
#biodiversity #defence
Merkittävät uudistukset tarvitsevat jatkossakin systemaattista arviointia.
"Oppivelvollisuuden pidentämistä vuonna 2021 on syytä verrata 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen. Merkittävin ero on seurannassa: peruskoulu-uudistusta aikoinaan huolellisesti tutkittiin..."
www.hs.fi/paakirjoituk...
Ekonomistikoneessa kysyttiin v. 2021 sote-rahoitusmallin kannustimista. Vain 5 % ekonomisteista katsoi mallissa olevan riittävät kannustimet tehokkaaseen palvelutuotantoon.
Kannustinkysymys on edelleen ajankohtainen, kun parlamentaarinen työryhmä pohtii rahoitusmallia ja sen kannustinrakennetta.
Tietenkin se kelpaa tilanteissa, joissa Suomi on hyötyjänä... Laajempi ja pidemmälle katsova näkökulma arvioisi EU:n yhteisiä tarpeita systemaattisemmin ja pyrkisi järkeistämään eurooppalaisten julkishyödykkeiden rahoittamista ylipäätään.
Toisin sanoen: *tietenkin* Italia ja Ranska pyrkivät luistamaan Ukrainan tukemisesta, koska Saksa, Alankomaat, Kanada ja Pohjoismaat ovat jo hoitamassa asiaa.
Taloustieteen perusperiaate: julkishyödyke tulee rahoittaa yhteisesti. Muuten menee vapaamatkustamiseksi.
💯 TP Stubb hajottaa narratiivia siitä, että Venäjän voitto Ukrainasta olisi väistämätön. Ukraina on selvinnyt vuosia Venäjää vastaan rintamalla. Venäjän barbaariset yritykset tuhota Ukrainan taisteluhenki eivät ole toimineet, eivät edes nyt kylmän talven kuluessa. Venäjän voi, & se pitää, pysäyttää.
Ukrainan sotateollisuuden tuotanto noussut paljon sodan aikana 2022–2025.
Tänään neljä vuotta Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Kollegani Sinikka Parviainen kirjoitti Ukrainan talouden kestävyydestä.🇺🇦 @bofit.suomenpankki.fi @suomenpankki.fi
www.eurojatalous.fi/fi/blogit/20...
Erinomainen ohjelma.
Tänään, Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan neljäntenä vuosipäivänä, kirjoitan MEP Pekka Toverin (kok.) kanssa HS:ssä siitä, miten Venäjä on heikompi ja Eurooppa vahvempi kuin usein kuvitellaan.
Määrätietoisin ja rohkein toimin Eurooppa voi vielä varmistaa, että Putin pysäytetään Ukrainassa.
Historiatieto maanantaihin:
Suomen sota päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809. Suomi kuului Venäjään seuraavat 39526 päivää.
Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Siitä on nyt 39526 päivää.
Suomi on vastedes ollut kauemmin itsenäinen maa kuin Venäjän osa. Hyvää alkanutta viikkoa!
Suomen kannalta kaksipiippuinen juttu, jos EU/Saksan teollisuus nostaa politiikan ykkösprioriteetteihin matalat energianhinnat. Varsinkin jos uskotellaan, että päästökaupan purkaminen alentaisi hintoja ja muutenkin auttaisi EU-talouksia. Pitkällä tähtäimellä tällä mentaliteetilla hyvinvointi laskee.
Olen pienellä panoksellani mukana tämän kansalaisaloitteen taustatiimissä.
Jos esimerkiksi se ei kuulosta hyvältä idealta, että joku Oikeusministeriö siirtää Suomea koskevan kriittisen vaalidatan amerikkalaiseen pilvipalveluun, niin lue lisää alta ja harkitse aloitteen allekirjoittamista.
Saksan keskuspankin johtaja Nagel liputtaa eurobondien puolesta. Enää vain Saksan ja Suomen konservatiivit vastustavat.
#keskuspankkikapitalismi
Eurooppalaisia julkishyödykkeitä on monia: ohjuspuolustus, raskas lentologistiikka, vihreän siirtymän investoinnit (tuotantokapasiteettiin & innovaatioihin), seuraavan pandemian rokotekehitys, jne. Yhteisvelan avulla Eurooppa voisi rahoittaa näitä arvokkaita palveluita yhteisesti & huokeasti. 15/15
Jos tällainen järjestelmä rahoitettaisiin yhteisesti, verkoston kapasiteetti voitaisiin mitoittaa yhteisesti mielekkäälle tasolle. Nyt Saksa suunnittelee rakentavansa sen yksin: riskinä on, että siitä ei tule riittävän kattavaa (koska Saksa arvioi vain hyötyjä itselleen, ei kumppaneilleen). 14/n
Vaikkapa Saksa suunnittelee tällä hetkellä mm. satelliittikommunikaatio ja -tiedustelujärjestelmää. Ko. järjestelmä hyödyttäisi koko Eurooppaa: kommunikaatio- ja tiedustelukapasiteettia voivat monet liittolaisvaltiot käyttää yhtäaikaisesti. 13/n
Esim. puolustusinvestoinnit, vihreän siirtymän investoinnit ovat tällaisia julkishyödykkeitä. Monet puolustuskyvykkyydet ovat sellaisia, että ne hyödyttävät monia tai kaikkia jäsenvaltioita yhtäaikaisesti. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät tuota tällaisia kyvykkyyksiä riittävässä määrin. 12/n
Lisäksi EU:n yhteinen velkakirja loisi markkinan, joilla EU voisi rahoittaa, kohtuullisella kustannuksella, todellisia jäsenvaltioiden välisiä julkishyödykkeitä: kyvykkyyksiä, joita jäsenvaltiot itsenäisesti tuottavat kollektiiselta kannalta aivan liian vähän. 11/n
...ja palomuuri kansallisen valtiontalouden & pankkijärjestelmän välillä ehkäisisi megaluokan velka-pankki-kriisejä. EKP voisi antaa Ranskan ajautua rauhassa maksuhäiriöön & selviytyä siitä ilman setelipainon tukea. Ajan mittaa tämä kannustaisi Ranskaa pitämään säntillisempää julkista taloutta. 10/n
Mikäli EU:lla olisi riittävän suuri turvallinen yhteisvelkakirjakanta, euroalueen pankit voitaisiin velvoittaa pitämään kirjoillaan ensisijaisesti tätä yhteisvelkaa -- ei oman kotimaansa kansallista velkaa. Tämä eristäisi paikallisen pankkijärjestelmän valtionvelan ongelmista... 9/n
Mutta EKP:n interventio olisi epäsuora tulonsiirto muilta euroalueen mailta Ranskalle. Se näkyisi ylimääräisenä inflaationa koko euroalueen maissa -- niissäkin, jotka ovat hoitaneet velkansa säntillisesti eivätkä ole ottaneet ylimääräistä velkaa kulutukseen. Päätyisimme maksumiehiksi. 8/n
Esim. Ranskan ajautuessa velkakriisiin, kriisiytyisi myös Ranskan pankkijärjestelmä -- koska suuri osa Ranskan valtionvelasta on siellä. Tällainen uhkaisi valtavaa talouskriisiä koko EU:n alueella. EKP ei voisi tätä sallia ja hyvin todennäköisesti rientäisi apuun setelipainon kanssa. 7/n
Itse asiassa yhteisvelan avulla voitaisiin laskea sitä riskiä, että joku EU-valtio onnistuu kippaamaan omat velkansa kaikkien maksettavaksi. Tällä hetkellä se on hyvinkin mahdollista: meillä ei ole yhteistä velkaa, mutta meillä on yhteinen inflaatio. 6/n
Yhteisvelka olisi myös turvallista. Maksuhäiriössäkään on vaikea kuvitella, että EU-valtio yrittäisi leikata velkataakkaansa alle 25% BKT:sta. Näinollen maksuhäiriöstä kärsisivät ko. jäsenvaltion kansallisen velan haltijat. 5/n
Tästä syystä EU:n yhteisvelalle olisi merkittävästi kysyntää, ja tämä laskisi EU:n yhteisiä rahoituskustannuksia vielä alemmas. Eurooppa voisi saada itselleen osan siitä hyödystä, jota USA on nauttinut dollarin valta-aseman ansiosta. 4/n
Tällainen instrumentti olisi ns. 'safe asset', kansainvälisten sijoittajien etsimä turvallinen kohde varoilleen. Tähän asti USA:n valtionvelka on toiminut maailmanlaajuisena turvallisena rahoitusvälineenä. Mutta USA:n politiikka on solmussa ja tämä rapauttaa luottamusta maan valtionvelan arvoon. 3/n
Näin perustettuna yhteisvelka ei lisää kokonaisvelan määrää: jäsenvaltioiden velasta osa vain muutetaan yhteiseksi velkainstrumentiksi. Koska EU-mailla kollektiivisesti on hyvä luotto, monien jäsenmaiden velanhoitokulut laskisivat tämän yhteiseksi muutetun osuuden osalta. 2/n
Tässä erinomainen ehdotus: muutetaan 25 BKT-% arvosta EU-jäsenmaiden velkaa yhteiseksi velaksi. Yhteisvelalle annetaan laillinen senioriteetti-asema, ts. jäsenvaltion maksuhäiriötilanteessa yhteisvelka on se, joka maksetaan ennen kansallista velkaa. 1/n
