Suomen metsäkeskus

Poikkeuslupaa puunkorjuun aloittamiseen ei tarvitse hakea Hannes-myrskyn pahimmilla tuhoalueilla Hannes-myrskyssä kaatuneiden puiden korjuun voi aloittaa Kokkolassa, Kaustisella, Kruunupyyssä, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Kristiinankaupungissa, Seinäjoella, Isossakyrössä ja Lapualla heti metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Metsäkeskus ei edellytä näillä pahimmilla myrskytuhoalueilla luvan hakemista metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeamiseen. Poikkeusmenettely koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta.

Hannes-myrskyn pahimmilla tuhoalueilla vahingoittuneiden puiden korjuun voi aloittaa heti metsänkäyttöilmoituksen tekemisen jälkeen. Siihen ei tarvitse hakea Metsäkeskuksesta poikkeuslupaa metsänkäyttöilmoituksen 10 päivän määräajasta poikkeamiseen.

www.metsakeskus.fi/fi/ajankohta...

Hannes-myrsky kaatoi metsää yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot. Metsäkeskuksen arvio myrskyssä vahingoittuneen puuston määrästä Suomessa on noussut noin 3,5–4 miljoonaan kuutiometriin. Valtaosa tuhoista keskittyy Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Pohjanmaalle.

Metsäkeskuksen arvion mukaan Hannes-myrskyssä vahingoittuneen puuston määrä on noussut 3,5–4 miljoonaan kuutiometriin. Suurimmat tuhot ovat Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduilla sekä Etelä-Pohjanmaalla.

Lue verkkouutinen myrskytuhoista 👇

Pekka Äänismaa: Luonto rytmittää metsäbiotalouden tahtia Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa aluekehityspäällikkönä. Hän vastaa alueellisista metsäohjelmista, koordinoi maakunnallisten metsäneuvostojen toimintaa ja edistää alueellisia kehittämishankkeita koko Suomessa. Vapaa-ajallaan hän viihtyy metsissä, koluaa järviä ja koskia meloen, harrastaa liikuntaa, seuraa kulttuuria ja pohtii maailman menoa. Näytä kaikki blogit Sää- ja vuodenaikariippuvuus on yksi biotalouden keskeisistä erityispiirteistä.

Metsissä kasvavien, uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen tuotteiden, energian, ravinnon ja palvelujen tuottamiseen, perustuu luonnon rytmiin. Millaisia haasteita ilmastonmuutos aiheuttaa metsäbiotaloudelle?

Aluekehityspäällikkömme Pekka Äänismaa pohtii asiaa Metsään-lehden blogissa. Lue lisää. 👇

Alueelliset metsäohjelmat valmistuivat – tavoitteena lisää hyvinvointia metsästä Maakunnalliset metsäneuvostot ovat hyväksyneet uudet metsäohjelmat vuosille 2026–2030. Uudet metsäohjelmat kannustavat hyödyntämään ja hoitamaan metsiä aktiivisesti ja monipuolisesti. Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmien tavoitteena on lisäksi metsäalan uudistuminen ja sen kilpailukyvyn parantaminen.

Alueelliset metsäohjelmat vuosille 2026–2030 on julkaistu! Ohjelmilla edistetään metsien hyödyntämistä paikalliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Ohjelmat ovat metsäalan yhteisiä, joten valmisteluun on osallistunut suuri joukko eri tahoja. Lue lisää ja tutustu metsäohjelmiin! ⤵️

Ilmoita Hannes-myrskytuhopuiden korjuusta metsänkäyttöilmoituksessa Metsätuhosta pitää tehdä merkintä metsänkäyttöilmoitukseen, kun tuho on johtanut hakkuun suunnitteluun. Merkintä tehdään koodinumeroilla. Lisätietoihin kirjoitettavia tekstejä tulisi välttää. Tämä sujuvoittaa sähköisten ilmoitusten tarkastusta ja lisää tuhojen tilastoinnin luotettavuutta.

Metsätuhosta pitää tehdä merkintä metsänkäyttöilmoitukseen aina, kun tuho on johtanut hakkuun suunnitteluun. Merkintä tehdään koodinumeroilla. Tämä sujuvoittaa sähköisten ilmoitusten tarkastusta ja lisää tuhojen tilastoinnin luotettavuutta.

Lue lisää uutisestamme 👇

Så här kan du förbättra skogsbrukets lönsamhet – 3 tips Skogsägarens beslut har en betydande inverkan på skogens produktivitet. Skogsbrukets lönsamhet kan förbättras till exempel genom att noggrant planera beskattningen samt skogsvården och tidpunkten för den. Eftersom skogens omloppstid är lång är det bra om lönsamhetstänkandet sträcker sig tillräckligt långt, ända till de följande ägarna.

Ett lönsamt skogsbruk förutsätter rätt tidpunkt för skogsvården, planmässighet i skatteärenden och att man ser tillräckligt långt in i framtiden.

Läs våra experters tips för lönsamt skogsbruk i tidningen Min Skog. 👇

www.minskog-kundtidning.fi/nyheter/sa-h...

Näin voit parantaa metsätaloutesi kannattavuutta – 3 vinkkiä Metsänomistajan päätöksillä on merkittävä vaikutus metsän tuottoon. Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa esimerkiksi suunnittelemalla huolellisesti verotusta sekä metsänhoitoa ja sen ajoitusta. Koska metsän kiertoaika on pitkä, olisi kannattavuusajattelun hyvä ulottua riittävän kauas, aina seuraaviin omistajiin saakka. 

Kannattava metsätalous edellyttää metsänhoidon oikeaa ajoitusta, suunnitelmallisuutta veroasioissa ja katsomista riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

Lue asiantuntijamme vinkit kannattavaan metsätalouteen Metsään-lehdestä. 👇

Hirvieläinvahingot koetaan haasteeksi metsätaloudelle – vahinkojen vähentämiseen tarvitaan koulutusta Sorkkia sekametsässä -hankkeen tekemän kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi haasteeksi metsätaloudelle. Vahinkoja pyritään välttämään ennen kaikkea puulajivalinnoilla ja muilla metsänhoidon keinoilla.

Sorkkia sekametsässä -hankkeen kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot haasteeksi metsätaloudelle. Hanke järjestää keväällä koulutuksia hirvivahinkojen ennaltaehkäisystä. Ilmoittaudu Metsäkeskuksen tapahtumakalenterin kautta.

Lue uutinen 👇

Hannes-myrsky kaatoi puita eniten Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla Tuuli puhalsi lauantaina yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Hannes-myrskyssä voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 29 metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.

Lähes hirmumyrskylukemissa puhaltanut tuuli kaatoi lauantaina arviolta noin 300 000 kuutiometriä puuta. Eniten puita kaatui Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Epätavallinen tuulen suunta pohjoisesta ja vähäinen routa lisäsivät näillä alueilla vahinkojen määrää.

Lue lisää. ⬇️

Yksityisteiden korjausvelka kasvaa – alan yrittäjät toivovat lisää rahoitusta perusparannuksiin Suomen metsäkeskus haastatteli syksyn aikana yksityisteiden perusparannuksia toteuttaneita yrittäjiä ja tieurakoiden suunnittelijoita. Alan ammattilaisten mukaan yhteiskunnan tuet ovat kriittisen tärkeitä, jotta yksityisteiden korjausvelkaa saadaan pienennettyä tulevina vuosina.

Metsäkeskuksen haastattelemat tiealan ammattilaiset ovat huolissaan yksityisteiden kunnosta ja tukien pienenemisestä. Yksityisteiden korjausvelka on tällä hetkellä noin 1,3 miljardia euroa. Lue lisää uutisestamme 👇

Miia Saarimaa: Tarkentuva luontotieto auttaa turvaamaan metsien monimuotoisuutta Kirjoittaja on metsäalalle päätynyt oululainen maantieteilijä (FT), joka viihtyy metsässä hyvin myös vapaa-ajalla. Hän työskentelee luontotietopäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa. Näytä kaikki blogit Termi "luontotieto" vilahtelee usein mediassa ja keskusteluissa. Mutta mitä luontotieto oikeastaan tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on käytännössä? Luontotieto kattaa kaiken sen tiedon, joka kertoo metsän rakenteesta, lajistosta ja elinympäristöistä.

Luontotiedon avulla voidaan tunnistaa arvokkaat luontokohteet ja turvata metsien monimuotoisuutta.🌲 

Ketkä luontotietoa tuottavat ja millaisia rajoitteita siinä vielä on? Luontotietopäällikkömme Miia Saarimaa avaa luontotiedon nykytilannetta ja kehitysnäkymiä Metsään-lehden blogissa. Lue lisää. 👇

Metsäkuusi on suosituin joulupuu Kotimainen metsäkuusi on suosituin joulupuu suomalaiskodeissa. Aitoja joulukuusia hankitaan tänä vuonna reilut 1,3 miljoonaa. Kuusia tuodaan koteihin yhä aiemmin ennen joulua.

Tänä vuonna koteihin hankitaan 1,3 miljoonaa aitoa joulukuusta. Perinteisen metsäkuusen lisäksi mustakuusi ja serbiankuusi kestävät hyvin sisätiloissa. Kuusen valintaan vaikuttavat ulkonäkö, hinta, helppohoitoisuus ja ekologisuus. 🎄

Lue lisää joulukuusen valinnasta ja hoidosta verkkouutisestamme 👇

Eldstubbar tände gnistan hos ung företagare När julen närmar sig ökar tempot på företaget Jätkä-Juhos gårdsplan i Hyrynsalmi. Juho Kemppainen tillverkar med sin familj stämningsfulla eldstubbar som sprider värme och ljus i vintermörkret.

Från idé till framgångsrikt företag. 16-årige Juho Kemppainen tillverkar tillsammans med sin familj tusentals eldstubbar som sprider värme och ljus i vinterns mörker. Läs företagets inspirerande historia i tidningen MinSkog och få tips för att göra en eldstubbe! 👇

 

Jätkänkynttilät sytyttivät nuoren yrittäjän kipinän Kun joulu lähestyy, vauhti kiihtyy Jätkä-Juho-yrityksen pihalla Hyrynsalmella. Juho Kemppainen valmistaa perheensä kanssa tunnelmallisia jätkänkynttilöitä, jotka tuovat lämpöä ja valoa talven pimeyteen.

Ideasta menestyväksi yritykseksi. 16-vuotias Juho Kemppainen valmistaa perheensä kanssa syksyisin tuhansia jätkänkynttilöitä tuomaan lämpöä ja valoa talven pimeyteen. Lue yrityksen tarina Metsään-lehdestä ja nappaa vinkit omaan kynttilään! 👇

Metsätietuki ja pienpuun korjuun tuki pienenevät vuodenvaihteessa Metsätalouden tukiin tulee muutoksia vuodenvaihteessa. Pienpuun korjuun tuki ja metsätietuki pienenevät nykyisestä 1.1.2026 alkaen. Suurempaa tukea näihin töihin ehtii vielä hakea tämän vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee myös muutoksia.

Lue uutisestamme, millaisia muutoksia pienpuun korjuun tukeen ja metsätietukeen tulee vuodenvaihteessa. 👇

Molemmissa tuissa tukisummat pienenevät. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos.

Nykyisillä ehdoilla ja suuremmilla tukisummilla tukia ehtii hakea vielä loppuvuoden aikana.

Metsätalouden uudet tukikokeilut alkavat ensi vuonna Ensi vuodesta alkaen kokeillaan tuloksiin perustuvia metsätalouden tukia. Kokeiltavaksi ovat tulossa tuet suon ennallistamiseen, lehdon luonnonhoitoon, suojavyöhykkeen jättämiseen sekä lehtipuuosuuden lisäämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä. Hallitus esittää, että tukikokeilut jatkuvat vuoden 2029 loppuun saakka.

Kestävän metsätalouden edistämiseen kokeillaan uudenlaisia tukia. Kokeilussa on neljä työlajia, joissa tukea maksettaisiin tulosperusteisesti ja osassa tukia haettaisiin tarjouskilpailulla.

Kokeilu alkaa vaiheittain vuosien 2026–2027 aikana.

Lisätietoa uutisesta ja verkkosivuiltamme. ⬇️

Saat jatkossa Suomi.fi-viestit käyttöön, kun tunnistaudut Metsään.fihin Kun tunnistaudut vuoden 2026 alussa tai sen jälkeen ensimmäisen kerran Metsään.fi-palveluun tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat sinne viestejä useilta viranomaisilta, mutta et vielä Metsäkeskukselta. Suomi.fi-viestit kannattaa hyödyntää muiden julkisen hallinnon organisaatioiden kanssa asioimista varten, sillä viestit muun muassa vähentävät paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Ensi vuoden alusta sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin, kun tunnistaudut Metsään.fi-palveluun tai jonkin muun viranomaisen asiointipalveluun. Metsäkeskus ei vielä lähetä Suomi.fi-viestejä, mutta kehitämme toimintoa.

Jussi Lappalainen: Metsäkeskus tuottaa tietoa metsistä, metsänomistaja tekee päätökset Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsätiedon palvelupäällikkönä. Hän vastaa metsävaratiedon kehittämisestä ja siitä, että metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Vapaa-ajalla hän viihtyy luonnossa tehden metsänhoitotöitä ja pyöräillen, nostelee painoja kuntosalilla ja seuraa tähtitieteen viimeisimpiä saavutuksia. Näytä kaikki blogit Suomen metsäkeskuksella on kattavasti metsävara- ja luontotietoa yksityisten metsänomistajien metsistä yhteensä 13,7 miljoonan hehtaarin alueelta.

Oletko saanut metsillesi toimenpide-ehdotuksia Metsään.fissä? Se on yksi tapa, jolla laajaa metsä- ja luontotietovarantoamme voidaan hyödyntää.

Metsätiedon palvelupäällikkömme Jussi Lappalainen kertoo Metsään-lehden blogissa, miten metsä- ja luontotietoa kehitetään. Lue lisää. 👇

Taija Jussila: Tutkimusmatka tulevaisuuteen - mitä opimme metsien ilmastokestävyydestä Ruotsissa? Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen projektipäällikkönä. Vapaa-aikaan kuuluu koiran lenkityksen lisäksi ladypesiksen pelailu ja joukkueenjohtajana toimiminen pojan salibandyjoukkueessa. Näytä kaikki blogit Sekä Suomessa että Ruotsissa metsien ilmastokestävyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ja teemaksi metsänhoidossa. Ilmastonmuutoksen edetessä sen rooli edelleen korostuu.

Metsien ilmastokestävyys on noussut metsänhoidon keskeiseksi tavoitteeksi ja teemaksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Projektipäällikkömme Taija Jussila ja Ida Torvinen kävivät tutustumassa naapurimaamme tilanteeseen. Lue Metsään-lehden blogista, millaista oppia he toivat mukanaan. 👇

Metsitystuen hakupalvelu sulkeutuu –  tee toteutusilmoitus palvelussa 19.12.2025 mennessä Metsitystuen hakupalvelu sulkeutuu vuodenvaihteessa. Metsäkeskus luopuu palvelusta säästösyistä. Toteutusilmoitukset metsityksistä pitää tehdä palvelussa valmiiksi ja allekirjoittaa sähköisesti viimeistään 19.12.2025, jotta ne ehditään käsitellä Metsäkeskuksessa ennen vuodenvaihdetta. Tämän jälkeen metsitystuen toteutusilmoitukset on tehtävä lomakkeella.  

Metsäalan ammattilaisille suunnattu metsitystuen hakupalvelumme sulkeutuu vuodenvaihteessa.

🌲 Jos haluat jättää metsitystuen toteutusilmoituksen palvelussa, tee se viimeistään 19.12.2025.
🌲 Tämän jälkeen metsitystuen toteutusilmoitukset täytyy jättää lomakkeella.

Lue lisää uutisesta. 👇

Det lönar sig att förbereda sig långsiktigt på skogsskador Hur uppstår skogsskador och kan man påverka dem? Juho Kokkonen, expert på skogsvård, ger tips på hur man kan förbereda sig på framtida skogsskador och observera riskfaktorer.

Vid skogsskador är det ofta fråga om en samverkan mellan många olika skadegörare och faktorer. Det är lätt att upptäcka vind- och insektsskador i skogen, men bakom dem kan också finnas dolda orsaker, såsom torka eller svampsjukdomar.

Läs tips på hur du kan förbereda dig på skogsskador. 👇

Metsätuhoihin kannattaa varautua pitkäjänteisesti Mistä metsätuhot saavat alkunsa ja voiko niihin vaikuttaa? Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen antaa vinkkejä, kuinka voi varautua tulevaisuuden metsätuhoihin ja tarkkailla riskitekijöitä.

Metsätuhoissa on usein kyse monien eri tuhonaiheuttajien ja tekijöiden yhteisvaikutuksista. Tuuli- ja hyönteistuhot on helppo havaita metsässä, mutta niiden taustalta voi paljastua myös piileviä syitä, kuten kuivuutta tai sienitauteja.

Lue Metsään-lehdestä vinkit, miten voit varautua metsätuhoihin.

Metsäomistus vaikuttaa palveluasumisen maksuihin ja asumistukeen – omistajanvaihdos kannattaa tehdä ajoissa Satakuntalainen metsänomistus painottuu vahvasti vanhempiin ikäryhmiin. Hieman vajaa neljännes yli 10 hehtaaria metsää omistavista on jo yli 75-vuotiaita. Näissä perheissä keskustelu metsän omistajanvaihdoksesta pitäisi olla käynnissä.

Hyvin suunniteltu ja ajoissa toteutettu metsätilan omistajanvaihdos ei ole vain metsänhoidollinen, vaan myös taloudellinen asia. Metsänomistus korottaa esimerkiksi palveluasumisen maksuja, vaikka metsästä ei tulisi tuloja. 

www.metsakeskus.fi/fi/ajankohta...

Uusi palvelu kertoo metsävaratiedon tuotannosta alueittain Metsäkeskuksen uuden karttapalvelun avulla voi seurata metsävaratiedon tuotannon etenemistä eri inventointialueilla. Metsäammattilaiset voivat katsoa palvelusta helposti, missä vaiheessa tiedon tuotanto on omalla alueella. Metsävaratietoja voi hyödyntää monin eri tavoin, esimerkiksi metsänhoitotöiden sekä puunhankinnan suunnittelussa.

Uudesta metsävaratiedon tuotannon tilanne -palvelusta voi katsoa, millä eri alueilla on valmistumassa metsävaratietoa sekä missä vaiheessa tiedon tuotanto on. Uusi palvelu on avoimesti käytettävissä Metsäkeskuksen verkkosivuilla.🌲ℹ️

Lue lisää uutisesta.⬇️
 

Jukka Matilainen: Kuolinpesän päätöksenteon ei tarvitsisi olla näin hankalaa Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsänomistuksen johtavana asiantuntijana. Vapaa-aikaan kuuluu hyötyliikunnan ohella vapaaehtoistyötä ja uuden oppimista, lähinnä kirjallisuudesta. Näytä kaikki blogit Eduskunta voi muuttaa Suomen perustuslakia 5/6-määräenemmistöpäätöksillä kiireellisesti, mutta kuolinpesissä vaaditaan kansalaisilta yksimielistä päätöksentekoa. Miksi ihmeessä? Perintökaari (40/1965) on se laki, jossa säädetään kuolinpesästä.

Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, mutta usein sen purkaminen viivästyy. Metsänomistuksessa tämä aiheuttaa haasteita.

Metsänomistuksen johtava asiantuntijamme Jukka Matilainen kertoo Metsään-lehden blogissa, miksi lainsäädäntöön tarvittaisiin uudistuksia. 👇

Metsätalouden tuet puuntuotantoon loppuvat pian – luonnonhoidon tukia käsitellään ja maksetaan vuoden loppuun saakka Metsätalouden tuille on ollut kovasti kysyntää tänä vuonna. Puuntuotannon tukia on maksettu metsänomistajille noin 36,4 miljoonaa euroa lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoden tukivaroja puuntuotantoon on jäljellä vielä 0,9 miljoonaa euroa, joita ohjataan lähinnä suometsän hoitoon ja yksityisteiden perusparannuksiin. Tukien maksuja siirtyy ensi vuodelle kaikkiaan arviolta noin 15 miljoonan euron verran. Ympäristötukiin ja luonnonhoitoon on sen sijaan vielä runsaasti tukivaroja tälle vuodelle, ja tukihakemuksia käsitellään vuoden loppuun saakka.

Metsätalouden tuet ovat olleet kysyttyjä tänä vuonna. Puuntuotannon varat ovat lähes käytetty, mutta ympäristötukiin ja luonnonhoitoon riittää vielä rahoitusta loppuvuodeksi.

Lue lisää uutisesta.👇

www.metsakeskus.fi/fi/ajankohta...

Så här följer du upp skogsbrukets lönsamhet Många skogsägare fattar beslut om sin skogsegendom med känsla. Skogen är ofta ärvd och kär egendom och dess värde mäts också med andra mätare än euro. Det är ändå viktigt att förstå skogsbrukets lönsamhet för att kunna fatta medvetna och ekonomiskt förnuftiga beslut.

Vet du hur lönsamheten i skogsägandet bildas? Genom att bekanta dig med inkomst- och kostnadsstrukturen i din igen skog kan du få reda på vilka dina egna ekonomiska mål är och hur du kan uppnå dem på ett förnuftigt sätt.

Läs expertens tips 👇

Näin seuraat metsätaloutesi kannattavuutta Moni metsänomistaja tekee päätöksiä metsäomaisuudestaan tunteella. Metsä on usein peritty, rakas osa omaisuutta, ja sen arvoa mitataan muillakin mittareilla kuin euroilla. Silti metsätalouden kannattavuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi tehdä tietoisia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Tiedätkö, miten metsän omistamisen kannattavuus muodostuu? Oman metsän tulo- ja kulurakenteeseen tutustuminen voi auttaa saamaan selville, millaiset omat taloudelliset tavoitteet ovat ja miten ne voi saavuttaa järkevästi.
Lue asiantuntijan vinkit 👇

 

Metsään.fissä voi hakea ympäristötukea Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa voi nyt hakea ympäristötukea. Tukihakemuksen voi tehdä metsänomistaja itse tai hänen puolestaan metsäalan ammattilainen.

Ympäristötukea voi nyt hakea Metsään.fi:ssä. Sähköinen hakemus nopeuttaa tulevaisuudessa hakemuksen käsittelyä, kunhan nykyinen hakemussuma on purettu. Lue lisää uutisestamme. 👇 

Vesiensuojelun suunnittelussa voi hyödyntää avoimia tausta-aineistoja Suomen metsäkeskuksen metsäalan ammattilaisten käyttöön tarjoamat työkalut valuma-alueen määritykseen ja virtaamasäätöpadon vaikutusten arviointiin poistuvat käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Metsäkeskus ei enää tarjoa kyseisiä työkaluja vuodenvaihteen jälkeen, mutta tausta-aineistot ovat edelleen jaossa.

Tarjoamamme vesiensuojelun suunnittelun työkalut poistuvat käytöstä. Jatkamme kuitenkin edelleen tausta-aineiston jakamista osana avointa metsä- ja luontotietoa.

Kaupallisilla markkinoilla on vastaavia työkaluja, joilla vesiensuojelutoimenpiteitä voi suunnitella ja arvioida.

Lue lisää uutisesta. ⬇️