Tässä ehkä määrällisten mittareiden toinen suuri heikkous laadun laskemisen lisäksi: se mitä ei mitata, sieltä leikataan. Tästä tulikin pidempi avautuminen kuin oli aluksi tarkoitus, mutta kovasti toivoisin Suomen yliopistojen vielä nousevan verrokkimaiden tasolle (laajasti mitattuna)!
Aikamoinen kontrasti oli tänne Alankomaihin, jossa (ainakin omassa yliopistossa) työskentelyolosuhteisiin sekä muuhun kuin tutkimukseen ja opetukseen kuluvan ajan minimointiin panostetaan aivan eri tavalla. Näitähän ei taida Suomen mittarit mitata lainkaan, joten helppo ohittaa rahaa jakaessa.
Oman alma materini "persaukisuuden" näki kaikessa. IT-laitteet muovikrääsäsarjaa, rakennusten kunnossapito kyseenalaista, hallinto professoreiden "tee-se-itseä", henkilökunnan pyöräparkki maksullinen, jne. Kummallisesti se mittareiden osaoptimointi houkutti ja sen puolesta myös paljon puhuttiin.
Kun suomalaiset yliopistot operoivat merkittävästi pienemmillä resursseilla per opiskelija kuin verrokit, on vaikea uskoa että henkilöstön laatuorientoituneisuus kantaa kovin pitkälle. Yliopistoissa rahasta puhutaan enemmän kuin pankeissa, ja työolosuhteet ovat mitä ovat. Helppo raha houkuttaa.
Näistä käytiin lopulta hyvin kapeasti akateemista keskustelua, kun tärkeämpää oli saada nämä rahoitusmittareita optimoivat toimenpiteet toteutettua mahdollisimman nopeasti. Oikeiden asioiden mittaaminen on hyvin hankalaa, ja helposti hommassa päätyy optimoimaan vääriä asioita.
Sinänsä samaa mieltä suunnitelmiin tai aiempaan rahankäyttöön perustuvista mittareista. Kuitenkin olen eri mieltä nykyisten määrällisten mittareiden vaikutuksista tasoon. Tohtorintutkintojen vaatimuksia on laskettu useassa yliopistossa, samoin esim. gradujen laajuutta on kavennettu.
Nämä ovat vahingollisia lausuntoja valtakunnanmediaan. Tavan lukijalle tulee käsitys, että ilmastonmuutosta voisi ratkoa vaihtoehtoisesti tällaisilla vippaskonsteilla. Jätetään ne vippaskonstit mieluusti mitigaatiopuolelle (esim. albedonmuokkaus kaupungeissa).
New publication!🌥️
Maija Peltola et al. have measured new particle formation and aerosol properties at the CoastClim coastal atmospheric observatory.
The fascinating results showed e.g. new particle formation at the coast occurred roughly as often as in a boreal forest.
👉 doi.org/10.5194/acp-...
And this switch is long overdue already.
There is an urgent need to switch to Europe-based communication, cloud and compute platforms in Europe. The extent of which European public institutions (incl. universities) rely on US tech companies is a serious risk for all of these institutions and the safety of the European population.
🧠 What counts as "extreme" heat? Is it a policy threshold, or the moment a resident can't breathe safely?
At UrbanAIR WP5, we’re bridging the gap between hazard simulation and lived experience in Barcelona & Antwerp. 🧵 (1/3)
#UrbanAIR #ClimateSci #DigitalTwin
+ Higher SSTs could further increase the likelihood of snowfall in case of cold weather.
Thanks for the surprisingly detailed answer! 8% yearly probability seems too high indeed. The nature of the ice cover adds further complications. 15 cm of clear ice is quite different in strength than 15 cm of slush/snow ice. For clear ice, you'd need a cold spell without significant snowfall.
Still very far off from 1997... This is a mean for only one fixed week, but I wonder if organising Elfstedentocht has already become virtual impossibility (like <3-sigma) in this climate.
... and an hour later we have beautiful winter sunshine! The Dutch weather never lets you know its next move!
... and an hour later we have beautiful winter sunshine! The Dutch weather never lets you know its next move!
TU Delft EEMCS faculty building in snowfall.
The current situation on the NL railway tracks, showing many lines inoperable.
A little snow this morning in Delft and much of the NL!
The NL transport system is not happy though. Much of the NS rail lines especially around Amsterdam are inoperable. Traffic is a bit of a chaos as I've heard and the cyclists are struggling. No winter tires of course!
A Greek bishop holidaying with Finnish pensioners in Spain? I doubt it :)
What if he arrives by boat from Spain?
"academic publishing is dominated by profit-oriented, multinational companies for whom scientific knowledge is a commodity to be sold back to the academic community who created it... The dominant four collectively generated... $12 billion in profits between 2019 and 2024."
Samaa taktiikkaa käyttää mm. MathWorks MATLAB-tuotteen kanssa. Taistelivat pitkään Pythonin leviämistä vastaan myymällä yliopistoille halvalla kampuslisenssejä. Eipä MATLAB:ia juuri voi enää muulla myydä kuin sillä, että osa työvoimasta ei ole vielä muuta opetellut, vaikka aika onkin ajanut ohi.
Microsoft naittaa organisaatiot niin syvälle "ekosysteemiinsä", että sieltä on hyvin vaikeaa kaivautua ulos. Koska pakettiin kuuluu koko "ekosysteemi", on sen osien kilpailuttaminen erikseen (esim. toimisto-ohjelmistot tuolta ja sähköpostipalvelu toisaalta) mahdotonta. Merkittävä kilpailun este!
Hieman myös ihmettelen sitä, miksei EU:ssa olla puututtu Microsoftin tapaan paketoida tuotteensa suureksi köntiksi. Esim. yliopistoissa moni tuskin suostuisi luopumaan Wordista, koska ovat niin tottuneita siihen, mutta organisaatioilla ei taida olla mahdollisuutta hankkia tätä järkevästi "irrallaan"
Maksaahan toki vaihtoehtoisetkin ratkaisut jotain. Mutta rahaakin tärkeämpi pointti olisi, että niin suuri massa julkishallinnon dataa ei olisi yhden amerikkalaisyhtiön varassa.
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Suomessa julkinen sektori lappaa "automaationa" Microsoftille rahaa vuosittain. O365 kun taitaa olla käytössä liki jokaisessa kunnassa, valtion virastossa, ministeriössä(?), ja korkeakoulussa. Vaihtaessa tosin muutosvastarinta tulisi olemaan kovaa.
Ei toki, mutta indeksissä CERN:issä tehdyn hiukkashavainnon painoarvo on sama lyhyiden lettereiden kanssa. Siksi en kärjen järjestykselle antaisi paljoa painoarvoa.
Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.
Nämä Naturen listauksen perustuvat ennemminkin julkaisumäärään tietyissä heidän valitsemissaan lehdissä kuin varsinaiseen "tasoon". Kiinassa on vahvat insentiivit julkaista _paljon_ ja eritoten tietyissä lehdissä.
Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.
Kotimaisten lehtien siirtymisessä avoimeksi ehdottomasti.
Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.
Ehkä pitäisin FinELibin avoimen julkaisemisen sopimuksia kuitenkin merkittävämpänä? Toki vain jos Suomessa tehdyn tutkimuksen julkaiseminen ulkomaisissa lehdissä lasketaan mukaan.
Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.
Joo synkkähän tilanne oli jo ilman uusia leikkauksia. Jos katsotaan vaikka rahoitusta per opiskelijapaikka ja vertaillaan verrokkimaihin, niin ihmeen pienellä Suomen korkeakoulut jotenkin pyörivät. Sen toki huomaa joka päivä, jos sattuu olemaan niissä töissä...
